letto
substantiivi/ˈletːo/let-to (2 tavua) · 5 kirjainta
Merkitys
- puuton ja runsasravinteinen suotyyppiLitteäkaisla kasvaa myös letoilla.
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Siell' yksin karhu uinuu unhon pitkää kesää, pään orjantappurat kuin kruunu kimmaltaa, suot suuret, rujot rämeet suojaa piilopesää, sen huurut huumaa, laajat letot suitsuaa.Kun oli kuljettu satakunta askelta, avautui heidän eteensä ojanteen pohjalla pieni, ohutta nurmea kasvava letto, jonka sinisavella lelluva turvekesi oli niin sitkeä, että se aniharvoin päästi lehmänkään jalan lävitseen.Sitä kasvaa muun muassa letoilla, kosteilla niityillä, lähteiköissä, rantatörmissä ja - soraikoilla sekä kosteilla kallionseinämillä.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan letto lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Adjektiivit
- Verbit
- Substantiivit
Alueen suotyypit vaihtelevat vetisistä nevoista kuivahkoihin rämeisiin ja korpiin, ja varsinkin Luostolta Siurunjoen alajuoksulta löytyy myös reheviä lettoja.Kauhanevan letolla kasvaa esimerkiksi kaarlenvaltikkaa, joka on harvinaistunut entisen Oulun läänin eteläpuolella.Vaan minut Leton poika ja kohtalo surmasi julma, miehist' Euforbos; sinä, kolmas, mult' asun ryöstät.Etymologia
1letto1 – suo, upottava kohta suossa; kelluva sammalkerros
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- Häme Satakunta Etelä-Pohjanmaa, paikoin Peräpohja
Luultavasti johd. sanasta lentää (letä) (*len(nä)ttö), vertaa leijas (lounaismurteet), liehu (Etelä-Pohjanmaa, paikoin Kaakkois-Suomi Peräpohja) ’hyllyvä, upottava maa’, karjala liehu ’sama merkitys’, katso lentää, leijata, liehua. Huomaa kuitenkin myös deskr. synonyymit lellu (katso lellua) ja lelvä (katso tätä). — suomi lete (hajat.), hetto ovat kontam. sanoista letto + hete.
2letto2 – kari, luoto; pieni saari
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- Lounais-Suomi ja Kaakkois-Suomi rannikko, Perämeren rannikko
- suomiletto
- ? nykyruotsi murt.fleta ’pieni kallio luodolla’
Samaa juurta olevia sanoja
3letto3 – noidannuoli, (karjan) ampumatauti
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan lentää yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | lentǟ ’lentää’, lennellä, lento |
|---|---|
| karjala | lenteä ’lentää; kiirehtiä’, lennätteä ’lennättää; kiidättää; kiitää, kiiruhtaa, rientää’, lennellä, lento |
| lyydi | letä, lettä, lendada ’lentää’, lendeldä ’lennellä’, ĺend ’lento’ |
| vepsä | ĺeta (prs. ĺendan) ’lentää; nostaa, kohottaa, kannattaa’, ĺendelda ’lennellä’ |
| vatja | lentǟ, lennätä ’lentää’ |
| viro | lennata (prs. lendan) ’sama merkitys’, lend (g. lennu) ’lento; kipukohtaus’, lendav ’lentävä; noidannuoli, amputauti’ |
| liivi | lində ’lentää’, lindl (prs. lindləb) ’lennellä’. |
suomi → pohjoissaame lænˈdet ’kiirehtiä’. Katso myös letto1.
Samaa juurta olevia sanoja
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.alkaline fen, rich fen, fen
- ruotsirikkärr, brunmosse, brunmosskärr
- saksaeutrophes Moor, Braunmoor, Hypnum Moor
- ranskatourbière alcaline
- venäjäбезлесное низинноеболото, безлесное эвтрофное низинноеболото
- virolage liigirikas madalsoo, lage toiterikas soo
- norjarikmyr
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- fen
- slack
- alkaline fen
- rich fen
Esiintymistiheys
622 esiintymää · 0.2 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: leton 40 % · letto 27 % · lettoon 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-etːo
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Letto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/letto