hil­va­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. heilua kevyesti, hyöriä, hääriä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hilpa yhteydessä
Vastineita
karjala, viro, liivi

Deskr. sanoja, vertaa hilpeä, hilse, hile, helve.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahilve(h) ’hile, helve’
virohilp (g. hilbu) ’hetale, repale’, hilbata ’lepattaa, heilua’
liiviilp ’repale, ryysy’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hilvata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hilvata