hur­maan­tu­a

verbi/ˈhurmɑːntuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hur-maan-tu-a (3 tavua) · 10 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. lumoutua tai ihastua syvästi

Esimerkkilauseet

Vapaus, vapaus sua aatellessa aivan mieli hurmaantuu.
— Hilja Pärssinen, Taistelon tuoksinasta
Täyttää keuhkoni mun meren lämmin, kirpeä tuoksu, aistini hurmaantuvat, yön helmaan tunto raukenee aavistamattoman sylinantiin autuaat käsivarret aukenee.
— Kaarlo Sarkia, Runot
Hän oli niin kriitikoiden kuin yleisönkin lemmikki, ja myös ajan neuvostojohto hurmaantui häneen.
— Wikipedia: Jekaterina Maksimova

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hurmaantua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Pian ei tämäkään riitä, ja hänen sairas mielikuvituksensa hurmaantuu eriskummaisesta ajatuksesta.
— Maurice Paléologue, Aleksanteri I ongelmallinen keisari

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hurma yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, liivi
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhurmaheŋki ’alituiseen kiukutteleva, riitelevä ihminen’
karjalahurmata ’tainnuttaa’, hurmehtuo ’mennä horroksiin, pyörtyä, torkahtaa’
liiviūrmatə ’huumata, tainnuttaa’.

Esiintymistiheys

1 350 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: hurmaantunut 37 % · hurmaantuu 15 % · hurmaantua 12 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin hurmaantua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähurmaannunhurmaannuinolen hurmaantunutolin hurmaantunut
sinähurmaannuthurmaannuitolet hurmaantunutolit hurmaantunut
hänhurmaantuuhurmaantuion hurmaantunutoli hurmaantunut
mehurmaannummehurmaannuimmeolemme hurmaantuneetolimme hurmaantuneet
tehurmaannuttehurmaannuitteolette hurmaantuneetolitte hurmaantuneet
hehurmaantuvathurmaantuivatovat hurmaantuneetolivat hurmaantuneet
passiivihurmaannutaanhurmaannuttiinon hurmaannuttuoli hurmaannuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähurmaantuisinolisin hurmaantunut
sinähurmaantuisitolisit hurmaantunut
hänhurmaantuisiolisi hurmaantunut
mehurmaantuisimmeolisimme hurmaantuneet
tehurmaantuisitteolisitte hurmaantuneet
hehurmaantuisivatolisivat hurmaantuneet
passiivihurmaannuttaisiinolisi hurmaannuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähurmaannu—
hänhurmaantukoonolkoon hurmaantunut
mehurmaantukaamme—
tehurmaantukaa—
hehurmaantukootolkoot hurmaantuneet
passiivihurmaannuttakoonolkoon hurmaannuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähurmaantunenlienen hurmaantunut
sinähurmaantunetlienet hurmaantunut
hänhurmaantuneelienee hurmaantunut
mehurmaantunemmelienemme hurmaantuneet
tehurmaantunettelienette hurmaantuneet
hehurmaantunevatlienevät hurmaantuneet
passiivihurmaannuttaneenlienee hurmaannuttu

Infinitiivit

1. infinitiivihurmaantua
1. inf. pitkä muotohurmaantuakseen
2. inf. inessiivihurmaantuessa
2. inf. inessiivi, passiivihurmaannuttaessa
2. inf. instruktiivihurmaantuen
3. inf. inessiivihurmaantumassa
3. inf. elatiivihurmaantumasta
3. inf. illatiivihurmaantumaan
3. inf. adessiivihurmaantumalla
3. inf. abessiivihurmaantumatta
3. inf. instruktiivihurmaantuman
4. infinitiivihurmaantuminen
5. infinitiivihurmaantumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihurmaantuva
Passiivin 1. partisiippihurmaannuttava
Aktiivin 2. partisiippihurmaantunut
Passiivin 2. partisiippihurmaannuttu
Agenttipartisiippihurmaantuma
Kieltopartisiippihurmaantumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hurmaantua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hurmaantua