huu­te­li­ja

substantiivi/ˈhuːtelijɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huu-te-li-ja (4 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka huutaa tai karjuu kovaäänisesti, usein sopimattomalla tavalla

Synonyymit

Esimerkkilauseet

En viitsinyt vastata huutoihin, sillä halusin edelleen rauhassa huomioitani tehdä, mutta itsepäinen huutelija likeni ja likeni olopaikkaani, kunnes katsoin parhaaksi kysyä syytä etsiskelyyn.
— Eero Lampio, Eräretkiä Pohjolan lohivesillä ja riistamailla
Tällöin tavallisesti tuli huutelijoille nopea lähtö.
— Urho Karhumäki, Voittajana maaliin
Tutkijoiden laskelman mukaan enemmistö kansanedustajista esittää välihuutoja, mutta kymmenen aktiivisinta huutelijaa esitti niistä liki puolet.
— Wikipedia: Välihuuto

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • shouter

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: huutelijat 29 % · huutelija 23 % · huutelijoita 18 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huutelija. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huutelija