huutelija
substantiivi/ˈhuːtelijɑ/
Merkitys
(käännetty englannista)- 1.henkilö, joka huutaa tai karjuu kovaäänisesti, usein sopimattomalla tavalla
Synonyymit
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Huutelija ei voinut olla kukaan muu kuin kapteeni Steen, hänen oman isänsä vanha merimieskaveri, joka nykyisin kuljetti "Elias Lönnrotia" Pyhäjärvellä ja käytteli vanhaan tapaansa merkillisen omaperäisiä kiroussanojaan.
Nyt on vuoro vaiennella tuo hupakko huutelija.
Tutkijoiden laskelman mukaan enemmistö kansanedustajista esittää välihuutoja, mutta kymmenen aktiivisinta huutelijaa esitti niistä liki puolet.
Englanninkieliset vastineet
- shouter
Taivutustiedot
Taivutusluokka 12
| Nominatiivi | huutelija |
| Genetiivi | huutelijan |
| Partitiivi | huutelijaa |
| Essiivi | huutelijana |
| Translatiivi | huutelijaksi |
| Inessiivi | huutelijassa |
| Elatiivi | huutelijasta |
| Illatiivi | huutelijaan |
| Adessiivi | huutelijalla |
| Ablatiivi | huutelijalta |
| Allatiivi | huutelijalle |
| Abessiivi | huutelijatta |
Riimit
-ijɑ
Kaikki riimit