hy­myi­le­mi­nen

Silloin hän ensi kertaa kuuli Shielan helähtävän nauramaan, ja sen suuren keksinnön hän teki, että vilpitön hymyileminen saa viehkeät kasvot entistäänkin viehkeämmiksi.

Useasti kyllä näin äitini ja sisareni itkusilmissä tuumailevan keskenänsä, vaan kun kysyin: "Mitäs itket, äiti kulta?" silloin hän hymyili vastaani, enkä minä jäänyt miettimään, oliko tuo hymyileminen surunsekaista, vaan menin nukkeni kanssa juttelemaan ja olin taas tyytyväinen.

Hymyileminen oli kiellettyä, eikä iloinenkaan saanut olla, ja leikkiminen oli kiellettyä.