il­jan­ko

substantiivi/ˈiljɑŋko/
Jaa
Viittaa artikkeliin

il-jan-ko (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. maan pinnalla oleva ohut ja liukas jääkerros

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Raivaa tiensä halki hankivuoren, uksenkin jo ilmi kaivaa, kantaa sisään naisen nuoren, laskee perälautsan päähän; ikkuna on iljankona, lies on kylmä käynyt jäähän, lumipeite permantona.
— Eino Leino, Kootut teokset IV
Vuorten iljankoihin taivaat hohtaa, ihmishengen jälkeä ei kohtaa, viimat viiltää, ikijäiset huiput siellä kiiltää loistoss' auringon, siellä maailma on suuri, avara, ja katse kantaa kauas korkealle äärettyyden rantaan.
— Larin-Kyösti, Vuorivaeltaja
Yöksi tuli helähtelevä pakkanen, ja vastatuiskunut lumi »ruokki» kylmää; talven pohja oli nyt taattu, jäät lujia sekä jo'issa että järvissä, jänkät ja pounikot iljankoina.
— Väinö Kataja, Tullikavaltajia

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan iljanko lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Kylmä tuuli törmäsi vastaan tuonen mustilla, jäisillä iljangoilla.
— Maria Jotuni, Suhteita

Etymologia

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1678
Levinneisyys
paikoin länsi- ja itämurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroineniljenä ’liukas, kierä jää’
karjalailjanko, iljen ’iljanko, iljanne, liukas (jää tai maa)’
lyydiiĺĺeń ’sama merkitys’

suomi → koltansaame iĺĺĕ-jieŋŋă̮ ’iljen, raudasjää, sileä musta uusi syysjää’.

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi G

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iljɑŋko

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Iljanko. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/iljanko