- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan tempus imperfectum ’päättämättömän tekemisen aikaluokka’, jossa tempus ’aikaluokka; aika’ + imperfectus ’päättämätön, loppuun suorittamaton’ (jossa im- (in-) ’epä-’ + perfectus ’loppuun suoritettu, päättynyt’, johdos verbistä perficere ’tehdä valmiiksi’, jossa per- ’läpi, loppuun’ + facere ’tehdä’).
Latinan perficere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon perfect-.