- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan tempus perfectum ’päättyneen tekemisen aikaluokka’, jossa tempus ’aikaluokka; aika’ + perfectum neutrimuoto adjektiivista perfectus ’loppuun suoritettu, päättynyt’ (johdos verbistä perficere ’tehdä valmiiksi’, jossa per- ’läpi, loppuun’ + facere ’tehdä’).
Latinan perficere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon perfect-.