ai­ka­muo­to

substantiivi/ˈɑi̯kɑˌmuo̯to/
Jaa

Yhdyssana: aika + muoto

Merkitys

  1. (kielitiede)verbin taivutusmuoto, joka ilmaisee, milloin jokin asia on tapahtumassa tai tapahtunutSuomen kielen aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.

Synonyymit

Etymologia

aika + muoto

Käännökset

  • engl.tense, grammatical tense
  • ruotsitempus
  • saksaTempus (m)
  • ranskatemps (m), verbal
  • venäjäвремя
  • esp.tiempo (m)
  • virotempus, aeg
  • puolaczas (m)
  • norjatempus

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Te ette ole kielentutkija, herra kreivi, niin että ette voi kovin tarkoin erottaa eri aikamuotoja.
— Alexandre Dumas, Monsoreaun kreivitär II
Oikein tehty... Kreivi Altamira kertoi minulle kerran, että Danton ennen kuolinpäiväänsä sutkautti rämeällä äänellään: — Merkillistä, verbiä mestata ei voi taivuttaa kaikissa aikamuodoissa.
— Stendhal, Punaista ja mustaa
Romanian verbien indikatiivin aikamuodot ovat preesens, imperfekti, perfekti, yksinkertainen perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja futuurin perfekti.
— Wikipedia: Romanian kieli

Englanninkieliset vastineet

  • tense
  • grammatical tense

Esiintymistiheys

2 969 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
2.4
Reddit
0.9
Tekstitykset
1.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviaikamuoto
Genetiiviaikamuodon
Partitiiviaikamuotoa
Essiiviaikamuotona
Translatiiviaikamuodoksi
Inessiiviaikamuodossa
Elatiiviaikamuodosta
Illatiiviaikamuotoon
Adessiiviaikamuodolla
Ablatiiviaikamuodolta
Allatiiviaikamuodolle
Abessiiviaikamuodotta

Riimit

-uoto

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet