it­se­i­ro­ni­a

Harvinaisen miellyttävällä, humoristisella tavalla esitetty itseironia — Horatius ajaa lopuksi Davuksen ulos — tulkitsee näissä säkeissä kuin ohimennen runoilijan vapausihanteen: sisällinen vapaus vasta tekee ihmisen todella itsenäiseksi.

Sakarila on pääsemässä takaisin tavanomaiseen itseironiaansa eikä viitsi vastailla Pekoselle enää vakavasti.

Hän toteaa runsaat vessa - ja seksijutut, ja Majanderin tavoin hänkin huomauttaa, että Blasimia saattaisi syyttää mieskatseesta, mutta hän toteaa kuitenkin jutut niin yliampuviksi, että se kääntyy itseironiaksi.