it­se­i­va

substantiivi/ˈitse(ˣ)ˌiʋɑ/
Jaa

Yhdyssana: itse + iva

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. itseensä kohdistuva ironia tai itselle nauraminen

Esimerkkilauseet

EUGEN (vaipuen omaan itseensä, itseivassa). Eivät ottaneet.
— Lauri Haarla, Kunnian mies
Sydney oli antautunut osoittaen nöyryyttä, katumusta ja itseivaa.
— Zane Grey, Ukkosvuori

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviitseiva
Genetiiviitseivan
Partitiiviitseivaa
Essiiviitseivana
Translatiiviitseivaksi
Inessiiviitseivassa
Elatiiviitseivasta
Illatiiviitseivaan
Adessiiviitseivalla
Ablatiiviitseivalta
Allatiiviitseivalle
Abessiiviitseivatta

Riimit

-iʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet