ja­kai­set

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. (varsinkin viinan) maistiaiset, lämpimäiset

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan jakaa yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjakkā, jako ’osa; jako’
karjalajakoa ’jakaa, jaella’, joata ’jakaa’, jakautuo, jaka(v)us ’jako; jakaus’, jako; jakarrus, jakarto ’jakaus’
lyydid́agada ’jakaa’, d́agardus, d́agardo ’jakaus’, d́ago ’jako’
vepsäjagada ’jakaa’, jagarta ’tehdä jakaus’, jagardus ’jakaus’, jago ’jako’
vatjajakā, jakauta ’jakautua, erota (talosta)’, (vatjan Kukkosin murre) jako ’osa niittyä, joka on jaettu’
virojagada, (murt.) jägada ’jakaa’, jagu, (murt.) jägu, eteläviro jago ’osa, osuus; (murt. myös) osasto, luokka, laji; kerta; tarkoitus, suunnitelma; riita, sanaharkka’, jagelda ’kinata, kiistellä, olla sanaharkassa’, jaguneda ’jakaantua; osittua’, jaotada ’osittaa, jakaa, jaottaa’
liivijaʾggə ’jakaa’, jaʾg (mon. jagūd) ’osa, osuus; osasto; murto-osa; annos’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamejuokket ’jakaa’, juokko ’jako’
ersämordvaersämordva javoms, murt. javams, mokšamordva javə̑ms ’erottaa, jakaa, erota, irtautua; ratkaista (arvoitus)’
udmurttiĺuki̮ni̮, jukni̮, d́uki̮ni̮ ’jakaa’, ĺuk, juk, ĺuket, juket ’osa, pala’
komijukni̮, jukni̮s ’jakaa’, juk, juke̮d, juke̮n ’osa’
–? itämansi jaχtit, jaktət ’takaraivon ja niskan raja’
–? itähanti ji̮γḷi̮, etelähanti jaχəl ’haarukka, haarukkamaisella kärjellä varustettu tanko tai tukipuu’, etelähanti jɔχəl ’levitettyjen jalkojen väli’, etelähanti jăχəp, jăγəp, pohjoishanti jĭγəp ’jakaus’, itähanti jaγərt: ḷökən j., etelähanti jaχərt: lokən j. ’tienhaara’, pohjoishanti jaχart ’haarukka; (jalkojen, sormien, varpaiden) väli; haarautumiskohta (joen, tien), risteys’, itähanti jăγti̮ ’hius’
–? nenetsi jāχā- ’nylkeä’
–? enetsi johi-, johe- ’paloitella, esimerkiksi poro’
–? nganasani jakaĺiʾe- ’leikata (taljaa, lihaa), leikellä’, jagiʾe- ’paloitella (nyljetty poro)’
–? selkuppi čaka-, t́aga- ’paloitella’
–? kamassi t́egǟr- ’murentaa’.

(komi → itähanti jö̆kan, etelähanti jŏkan, pohjoishanti jukan ’osa, osuus’)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jakaiset. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jakaiset