Asiasanasto.fi

jus­sii­vi

substantiivi/ˈjusːiːʋi/
Jaa

Merkitys

  1. (kielitiede)velvoitetta, sallimista tai myönnytystä ilmaiseva ja imperatiivin kaltainen, mutta sitä vähemmän painokas tapaluokka, joka esiintyy mm. itämerensuomalaisissa ja seemiläisissä kielissä

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.jussive mood, jussive
  • saksaJussiv (m)
  • ranskajussif (m), le jussif
  • virojussiiv

Esimerkkilauseet

Joissakin kieliopeissa verbin 3. persoonan ja passiivin imperatiivimuodoista käytetään nimitystä jussiivi.
— Wikipedia: Tapaluokka
Toisin kuin 2. persoonan imperatiivi, jussiivi saa yleensä subjektin.
— Wikipedia: Jussiivi

Englanninkieliset vastineet

  • jussive mood
  • jussive

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijussiivi
Genetiivijussiivin
Partitiivijussiivia
Essiivijussiivina
Translatiivijussiiviksi
Inessiivijussiivissa
Elatiivijussiivista
Illatiivijussiiviin
Adessiivijussiivilla
Ablatiivijussiivilta
Allatiivijussiiville
Abessiivijussiivitta

Riimit

-usːiːʋi

Kaikki riimit

Lähteet