- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan impératif ’imperatiivi’ ← latinan modus imperativus ’käskemisen tapaluokka’, jossa modus ’tapa; mitta’ + imperativus ’käskevä, välttämätön’ (johdos verbistä imperare ’käskeä, määrätä’, jossa im- (in-) ’sisään’ + parare ’valmistaa; hankkia’).