sub­junk­tii­vi

substantiivi/ˈsubjuŋktiːʋi/
Jaa

Merkitys

  1. latinan konjunktiivista kehittynyt, romaanisissä kielissä esiintyvä verbin tapaluokka, joka ilmaisee esim. toivottua tai epätodellista tapahtumaa; kielihistoriallisesti sama kuin joidenkin indo-eurooppalaisten kielten konjunktiiviSubjunktiivia ei ole suomessa ja se käännetään joko indikatiivilla tai konditionaalilla.

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.subjunctive, subjunctive mood
  • ranskasubjonctif (m)
  • venäjäсослагательное наклонение
  • esp.modo subjuntivo

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Tapaluokkia ovat indikatiivi, subjunktiivi ja imperatiivi, joista kahdella ensiksi mainitulla on aikamuodot preesens ja preteriti.
Wikipedia: Islannin kieli
Saksan, italian, (klassisen) kreikan ja latinan kielissä samankaltainen kielioppiseikka - verbin tapaluokka - on konjunktiivi (myös subjunktiivi -nimitystä esiintyy näissäkin yhteyksissä).
Wikipedia: Subjunktiivi

Englanninkieliset vastineet

  • subjunctive
  • subjunctive mood

Esiintymistiheys

83 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisubjunktiivi
Genetiivisubjunktiivin
Partitiivisubjunktiivia
Essiivisubjunktiivina
Translatiivisubjunktiiviksi
Inessiivisubjunktiivissa
Elatiivisubjunktiivista
Illatiivisubjunktiiviin
Adessiivisubjunktiivilla
Ablatiivisubjunktiivilta
Allatiivisubjunktiiville
Abessiivisubjunktiivitta

Riimit

-iːʋi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet