kah­na­ta

verbi/ˈkɑhnɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kah-na-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. hangata itseään jotakin vasten
  2. kinastella tai riidellä vähäpätöisistä asioista

Esimerkkilauseet

Merimiesten matala kuoro, ankkuripelin natinaa, hakarattaan kilkatusta, vintturin äärestä "jo-hii" huutoja, isojen ankkuriketjujen kahnaamista, niiden silmukka silmukalta laahautuessa ruostuneen klyysin läpi.
— Mayne Reid, Rajavartiosto
Minkä takia ihmisen piti kahnata ja jarruttaa, vaikka itse luontokin ympärillä opetti toista?
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa
Ja muuten riitti puhetta ja kahnaakin jakotoimituksen oikeudesta ja vääryydestä loppumattomiin — kuten aina.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä IV Itsenäisyyteen

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
itämurteet
Vastineita
karjala

Deskr. sanoja, joihin voi lisäksi liittyä suomi ka(a)hna, ‑kka (itämurteet) muun muassa ’karsta, kuori; hilse-, home-, pölykerros, ruumen-, kauna-, heinäsilppu; takkuinen tukka; syyhy’. Vertaa myös kehnä, kihnuttaa, kuhnia.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakoahnata ’(höylällä) tasoitella, pyöristellä’, kahnaissa ’liikkua nopeasti’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

214 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kahnata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkahnaankahnasinolen kahnannutolin kahnannut
sinäkahnaatkahnasitolet kahnannutolit kahnannut
hänkahnaakahnasion kahnannutoli kahnannut
mekahnaammekahnasimmeolemme kahnanneetolimme kahnanneet
tekahnaattekahnasitteolette kahnanneetolitte kahnanneet
hekahnaavatkahnasivatovat kahnanneetolivat kahnanneet
passiivikahnataankahnattiinon kahnattuoli kahnattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkahnaisinolisin kahnannut
sinäkahnaisitolisit kahnannut
hänkahnaisiolisi kahnannut
mekahnaisimmeolisimme kahnanneet
tekahnaisitteolisitte kahnanneet
hekahnaisivatolisivat kahnanneet
passiivikahnattaisiinolisi kahnattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkahnaa—
hänkahnatkoonolkoon kahnannut
mekahnatkaamme—
tekahnatkaa—
hekahnatkootolkoot kahnanneet
passiivikahnattakoonolkoon kahnattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkahnannenlienen kahnannut
sinäkahnannetlienet kahnannut
hänkahnanneelienee kahnannut
mekahnannemmelienemme kahnanneet
tekahnannettelienette kahnanneet
hekahnannevatlienevät kahnanneet
passiivikahnattaneenlienee kahnattu

Infinitiivit

1. infinitiivikahnata
1. inf. pitkä muotokahnatakseen
2. inf. inessiivikahnatessa
2. inf. inessiivi, passiivikahnattaessa
2. inf. instruktiivikahnaten
3. inf. inessiivikahnaamassa
3. inf. elatiivikahnaamasta
3. inf. illatiivikahnaamaan
3. inf. adessiivikahnaamalla
3. inf. abessiivikahnaamatta
3. inf. instruktiivikahnaaman
4. infinitiivikahnaaminen
5. infinitiivikahnaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikahnaava
Passiivin 1. partisiippikahnattava
Aktiivin 2. partisiippikahnannut
Passiivin 2. partisiippikahnattu
Agenttipartisiippikahnaama
Kieltopartisiippikahnaamaton

Riimit

-ɑhnɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kahnata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kahnata