kaih­ta­mi­nen

substantiivi/ˈkɑi̯htɑminen/
Jaa

4 tavua · 11 kirjainta · taivutustyyppi 38 (nainen)

Johdettu sanasta: kaihtaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä kaihtaa

Esimerkkilauseet

Minkätähden sellainen kaihtaminen, ikäänkuin tuo hevosennahkainen hihna olisi myrkyllinen käärme, johon ei kukaan rohkene kajota?
— Mayne Reid, Lakeuden laki
William suostui kaikkiin ehtoihin, mutta englanninkielen kaihtaminen olisi hänelle vaikeinta, vaikka hän siinäkin kohdassa yrittäisi parhaansa.
— Daniel Defoe, Kapteeni Singletonin seikkailut
Ja Looljan äiti, Nataalia, on elänyt miljaardeissa sukupolvissa esimerkkinä... kurjuuden vuoteella kirkastuneena... jalostuneena... aina jumalaistuneena henkenä... Kaikki pahe: ahneus, nautinnonhimo, turhamaisuus ja koruissa helisemisen halu ovat hänestä surkastuneet, kuin käyttämättä jääneet elimet... On kehittynyt nöyryys, itseensä tyytyminen, ihmiskunnioituksen ja ihailun kaihtaminen... Hän tuntee yhden ainoan onnen: rakkauden... Hän nauttii itsensä uhraamisesta... Jos hänen nisänsä päässä kiiltäisi viimeinen laiha veritippa, nauttisi hän siitä, kuin kukka väristänsä, neito kauneudestansa, jota voi sulholle antaa ja tarjota...
— Irmari Rantamala, Harhama III

Synonyymit

Etymologia

kaihtaa + johdin -minen

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • shunning

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet