kai­no­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

6 kirjainta

Johdettu sanasta: Kaino

Merkitys

  1. hävetä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kaino yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkainoine, kainu ’kaino, ujo, arka’
karjalakaino, kainu ’sama merkitys’, kainossella, kainussella ’ujostella’, kaine ’kauna’
virokaine (g. kaine) ’raitis, tyyni; siivo, puhdas, siistiasuinen; hiljainen, rauhallinen’.

suomi → koltansaame kȧjnad ’ujostella’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kainoa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kainoa