Asiasanasto.fi

kaino

adjektiivi, erisnimi

/ˈkɑi̯no/

Merkitys

  1. 1.ujo, arka, säikky, epävarma, pelokas, hissukka, varautunut, hillitty, pidättyvä, pidättyväinen, eleetön, maltillinen, kurinalainen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Kuulijani, sisko kulta, Älä runon suurta tulta Etsi laulustain; Aattele vaan hellien sa: Siskon surun poistaaksensa, Lauloi tyttö Laulun kainon vain.

Paavo Cajander, Runoelmia

Oli hällä veli nuori, päivän poika, poika kaino, jota huolti hartahasti; sopu oli Saamemaassa, poissa oli vaara, vaino.

Larin-Kyösti, Korpinäkyjä I

Uffa on ryhmässä hyvin avoin ihminen ja lipsauttelee mielellään kainoja alapääjuttuja, jotka usein linkittävät toisiinsa ruotsalaisuuden ja poikarakkauden.

Wikipedia: Soitinmenot

Englanninkieliset vastineet

  • bashful
  • coy
  • demure

Esiintymistiheys

1 026 esiintymää, 0.4 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
1.7
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
1.2
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

NominatiiviKaino
GenetiiviKainon
PartitiiviKainoa
EssiiviKainona
TranslatiiviKainoksi
InessiiviKainossa
ElatiiviKainosta
IllatiiviKainoon
AdessiiviKainolla
AblatiiviKainolta
AllatiiviKainolle
AbessiiviKainotta

Riimit

-ɑino

Kaikki riimit