1kakkara1 – kakku, pulla, kyrsä
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- et. itämurteet
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kakkara ’uunissa riehtilällä paistettu ohukainen’ |
|---|---|
| karjala | kakkara, kakkareh ’ohra- tai vehnäjauhoista veteen tai maitoon tehty ohukainen tai pannukakku, ohut kauraleipä tms. leivonnainen’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) kakkara: verik. (sian verestä tehty) |
| viro | kaker ’(ruoka)kestitys; kakku’, küla-kaker, eteläviro kakel, kakla ’kestitys’. |
karjala → venäjä murt. kokóra, kakóra ’parhaista jauhoista leivottu pyöreä leipä; paksu pannukakku, pieni leipä’.
- suomikakku
- skandinaavinenvertaa varhaisempi uusruotsi kaku, myöhäinen muinaisruotsi, nykyruotsi kaka ’kakku, leipä’
Samalta taholta myös pohjoissaame gakˈko (eteläsaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’(happamaton) leipä, »lapinkakku»’ (osittain ehkä myös ← suomi). Vertaa kaakku ja kokkare.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kakku ’pieni ohut leipä; uuninsuulla ruistaikinasta paistettu taikinapala’, kakkara ’uunissa hiilillä riehtilässä paistettu ohukainen’ |
|---|---|
| karjala | kakku ’leipä; (lastenk.) peruna’, kakkara ’tavallisesti ohra- tai vehnäjauhoista veteen tai maitoon tehty ohukainen tai pannukakku; kokkare’ |
| vatja | kakku ’ohukainen’ |
| viro | kakk (g. kaku) ’kakku, leipä’ |
| liivi | kak (mon. kakūd) ’(makea) kakku’ |