ka­na­ri­a­lin­tu

substantiivi/ˈkɑnɑriɑˌlintu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ka-na-ri-a-lin-tu (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: Kanaria + lintu

Merkitys

  1. Kanarian saarilta kotoisin olevan kanarianhempon häkkilintuna pidetty kesymuoto (Serinus canaria domestica).

Esimerkkilauseet

Hän kantoi minut kaikkein somimpaan pieneen huoneeseen, asetti minut tuolille akkunan viereen, juuri sen akkunan luo, jossa kanarialintu liverteli, ja meni pois.
— Corelia Levetzow, Nuoren tytön elämäntarina
"Isällä on oikein kaikessa tuossa," sanoi Jenny, kun olin lopettanut lukemiseni, sillä vähäisellä pontevuudella, joka on hänelle omituinen ja joka tekee melkein saman vaikutuksen kuin jos näkee harjoitetun kanarialinnun tekevän kunniatervehdyksen.
— Harriet Beecher-Stowe, Lukinverkkoja
Hän pidensi häkissä pitämiensä etelänsatakielten kevättä pitämällä niitä pimeässä, ja lisäämällä sitten valoa niin, että niiden laulukausi siirtyi parilla kuukaudella eteenpäin, eli samalle ajanjaksolle kuin kanarialinnun laulukausi.
— Wikipedia: Karl Reich

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kanarialintu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Vähän päästä kuului aina kanarialinnun viserrys ikkunan luota.
— Jonas Lie, Ulfvungit
Tipi oli aluksi vaaleanpunainen ja paljon ärhäkämpi kuin myöhempi keltainen kanarialintu.
— Wikipedia: Tipi
Sieltä sisältä kuului Kanarialinnun laulu, sekä joskus papukaijan käheä ääni.
— Antti Mäkinen, Metsä-kukkia
Tuo kanarialintu kaunis kiinni jäätyi oksallensa, kuolinvirtensä viritti.
— Eino Leino, Kootut teokset III

Etymologia

Alkuperä
Käännöslaina
Sanakirjassa
Käsitellään sanan lintu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä

Lähtökohtana lähinnä ruotsin kanariefågel ’kanarialintu’, jossa kanarie-, lohkeama paikannimestä Kanarieöarna ’Kanarian saaret’ + fågel ’lintu’.

Linnut ovat peräisin muun muassa Kanarian saarilta.

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalalintu
lyydilind(u)
vepsälind (mon. lindud)
vatjalintu ’lintu’
virolind (g. linnu) ’lintu; (murt. myös) mehiläinen; metsäneläin’
liivilind (mon. līndəd, līndud) ’sama merkitys’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

saamelodˈde ’lintu’
länsimarilänsimari lə̑δə̑, itämari luδo ’sorsa’
etelämansietelämansi lōnt, itämansi lont, länsimansi pohjoismansi lunt ’hanhi’
itähantiitähanti lɔnt, etelähanti tunt, pohjoishanti lont ’sama merkitys’
unkarilúd ’villihanhi’; itämerensuomalaisen sanan yhdistäminen näihin edellyttää epäsäännöllistä vokaalimuutosta (1. tavussa *u → i); rinnastusta voidaan kuitenkin pitää tästä huolimatta varsin todennäköisenä

. itämerensuomalaiseen sanaan niin ikään yhdistetty itähanti ḷünti, etelähanti pohjoishanti lintə ’pulmunen’ lienee kantahanti *ḷ:n perusteella katsottava nuoreksi sanaksi.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus lintu.

Käännökset

  • engl.canary
  • ruotsikanariefågel
  • esp.canario doméstico

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • canary
  • canary bird

Esiintymistiheys

1 260 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
1.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
2.3

Taivutustiedot

Yleisimmät: kanarialintu 40 % · kanarialinnun 20 % · kanarialintuja 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-intu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kanarialintu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kanarialintu