Asiasanasto.fi

kannin

substantiivi

/ˈkɑnːin/

Johdettu sanasta: kantaa

Merkitykset

  1. 1.kantamiseen käytettävä väline tai laite
  2. 2.kahva, sanka
  3. 3.(taivutusmuoto)(murteellinen)yksikön 1. persoonan imperfektin indikatiivimuoto verbistä kantaa

Synonyymit

Etymologia

verbistä kantaa ja suffiksista -in

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Louhi Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas, Tule lastas päästämähän, Poikoas kerittämähän, Ota sulku koiran suusta, Haitta haukun hampahista, Kapu kielen kantimesta, Sieni koiran sieramista, Jotta koiran kohti juosta, 10 Penun oikein osata, Koiran juosta korven pohjat, Sapakon salot samota!

Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

Tullut on eloni ilta, mennyt voima Väinämöisen, sammunut sytö sydämen, kielen kannin kangistunut.

Eino Leino, Kootut teokset V

e6, jota yleisesti seuraa 2.d4 d5) ja Caro -Kannin puolustus ( 1 …

Wikipedia: Shakkiavaus

Esiintymistiheys

4 942 esiintymää, 1.9 / milj.

Suomi24
2.2
Sanomalehdet
1.2
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
0.3
Reddit
2.2
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33, vokaalivaihtelutyyppi J

Nominatiivikannin
Genetiivikantimen
Partitiivikanninta
Essiivikantimena
Translatiivikantimeksi
Inessiivikantimessa
Elatiivikantimesta
Illatiivikantimeen
Adessiivikantimella
Ablatiivikantimelta
Allatiivikantimelle
Abessiivikantimetta

Riimit

-ɑnːin

Kaikki riimit