ko­ren­to

substantiivi/ˈkorento/
Jaa

Merkitykset

  1. kannin, yksin tai kaksin kantamiseen käytettävä riuku, kantotankoOlalla tai hartioilla kantaen voidaan taakkaa kuljettaa pitkän korennon molemmissa päissä.
  2. eräisiin esimerkiksi suden-, muurahais-, harso-, kaisla-, vaha-, koski-, kärsä-, lumi-, skorpioni- tai päivänkorentoihin kuuluva hyönteislaji (Insecta) tai sellaisen yksilö

Synonyymit

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsisåstång, slända
  • virokaelkoogud, kiil

Esimerkkilauseet

Lypsäjät tulivat jo astioineen ja heittivät pönttönsä ja korentonsa aidan vierelle, missä rovasti ja ruustinna istuivat.
— Heikki Meriläinen, Mooses ja hänen hevosensa
Tottapa korennon käteeni saan.
— Julius Krohn, Helmivyö
Laji syö erityisesti perhosia, kovakuoriaisia ja muurahaisia, mutta myös heinäsirkkoja, korentoja ja vesiperhosia.
— Wikipedia: Kelopääsky

Esiintymistiheys

577 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
1.8
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikorento
Genetiivikorennon
Partitiivikorentoa
Essiivikorentona
Translatiivikorennoksi
Inessiivikorennossa
Elatiivikorennosta
Illatiivikorentoon
Adessiivikorennolla
Ablatiivikorennolta
Allatiivikorennolle
Abessiivikorennotta

Riimit

-orento

Kaikki riimit

Lähteet