korento

substantiivi

/ˈkorento/

Merkitykset

1.kannin, yksin tai kaksin kantamiseen käytettävä riuku, kantotankoOlalla tai hartioilla kantaen voidaan taakkaa kuljettaa pitkän korennon molemmissa päissä.
2.eräisiin esimerkiksi suden-, muurahais-, harso-, kaisla-, vaha-, koski-, kärsä-, lumi-, skorpioni- tai päivänkorentoihin kuuluva hyönteislaji (Insecta) tai sellaisen yksilö

Lypsäjät tulivat jo astioineen ja heittivät pönttönsä ja korentonsa aidan vierelle, missä rovasti ja ruustinna istuivat.

Tottapa korennon käteeni saan.

Laji syö erityisesti perhosia, kovakuoriaisia ja muurahaisia, mutta myös heinäsirkkoja, korentoja ja vesiperhosia.

577 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24

0.2

Sanomalehdet

0.2

Aikakauslehdet

0.6

Wikipedia

1.8

0.0

Tekstitykset

0.1

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi J

-orento