Asiasanasto.fi

kei­mai­li­ja

substantiivi/ˈkei̯mɑi̯lijɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: keimailla

Merkitys

  1. henkilö, joka keimailee; keimailua harjoittava henkilö

Synonyymit

Etymologia

keimailla + johdin -i

Käännökset

  • engl.coquette

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kahdeksan päivää jatkui näitä käyntejä; lemmenkiihko oli sokaissut järjen, ja mielettömyyteen asti Kustaa rakasti tätä ihmeellistä tyttöä, joka kaikessa oppimattomuudessaan, melkeinpä raakuudessaan oli täydellinen keimailija.
— Carl Blink, Eerik XIV ja Juhana III II
Kerttu, joka oli punastunut mielihyvästä — sillä hän oli todellakin pieni keimailija — kääntyi katsomaan sisartaan.
— Helga Nuorpuu, Ruusulan tytöt I
Hänestä elokuvan juoni polkee paikoillaan ja "vouhottavat tyhjäpäät tympivät kehittymättöminä keimailijoina".
— Wikipedia: The Bling Ring

Englanninkieliset vastineet

  • coquette

Esiintymistiheys

132 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikeimailija
Genetiivikeimailijan
Partitiivikeimailijaa
Essiivikeimailijana
Translatiivikeimailijaksi
Inessiivikeimailijassa
Elatiivikeimailijasta
Illatiivikeimailijaan
Adessiivikeimailijalla
Ablatiivikeimailijalta
Allatiivikeimailijalle
Abessiivikeimailijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet