Asiasanasto.fi

keimailija

substantiivi

/ˈkei̯mɑi̯lijɑ/

Johdettu sanasta: keimailla

Merkitys

  1. 1.henkilö, joka keimailee; keimailua harjoittava henkilö

Synonyymit

Etymologia

keimailla + johdin -i

Käännökset

  • engl.coquette

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Kahdeksan päivää jatkui näitä käyntejä; lemmenkiihko oli sokaissut järjen, ja mielettömyyteen asti Kustaa rakasti tätä ihmeellistä tyttöä, joka kaikessa oppimattomuudessaan, melkeinpä raakuudessaan oli täydellinen keimailija.

Carl Blink, Eerik XIV ja Juhana III II

Kerttu, joka oli punastunut mielihyvästä — sillä hän oli todellakin pieni keimailija — kääntyi katsomaan sisartaan.

Helga Nuorpuu, Ruusulan tytöt I

Hänestä elokuvan juoni polkee paikoillaan ja " vouhottavat tyhjäpäät tympivät kehittymättöminä keimailijoina ".

Wikipedia: The Bling Ring

Englanninkieliset vastineet

  • coquette

Esiintymistiheys

132 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

Nominatiivikeimailija
Genetiivikeimailijan
Partitiivikeimailijaa
Essiivikeimailijana
Translatiivikeimailijaksi
Inessiivikeimailijassa
Elatiivikeimailijasta
Illatiivikeimailijaan
Adessiivikeimailijalla
Ablatiivikeimailijalta
Allatiivikeimailijalle
Abessiivikeimailijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit