Merkitys
(käännetty englannista)- 1.tietylle henkilölle tai ryhmälle ominainen tapa puhua tai ilmaista asioita
Esimerkkilauseet
Lopuksi puhui Paavo muutamia sanoja ratsastajastakin, jonka oli opastanut harhatielle, päättäen kertomuksensa seuraavilla sanoilla: "Puvustansa ja kielenparrestansa tunsin miehen karjalaiseksi".
Evald Ferdinand Jahnsson, Hatanpään Heikki ja hänen morsiamensa
"sekoitettua", nuorempaa Joonian murretta). Joonian murre, jonka Herodotos, kuten edellä mainittiin, hyvin tunsi, oli muuten se kielenparsi, jonka kreikkalaisen proosan ensimmäiset viljelijät — luonnonfilosofit, logografit ym.
Esiklassillista sanskritia edeltäneen Veda -kirjallisuuden kielenparsi poikkeaa tästä rakenteeltaan samantapaisesti kuin homeerinen kieli poikkeaa klassillisesta, attikalaisesta kreikasta.
Taivutustiedot
| Nominatiivi | kielenparsi |
| Genetiivi | kielenparren |
| Partitiivi | kielenpartta |
| Essiivi | kielenpartena |
| Translatiivi | kielenparreksi |
| Inessiivi | kielenparressa |
| Elatiivi | kielenparresta |
| Illatiivi | kielenparteen |
| Adessiivi | kielenparrella |
| Ablatiivi | kielenparrelta |
| Allatiivi | kielenparrelle |
| Abessiivi | kielenparretta |
Riimit
-ɑrsi
Kaikki riimit