- Vanhin tieto
- Ericus Schroderus, 1637
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pars ’riihen parsi’ |
|---|---|
| karjala | parsi ’hirsi, tukki; lehmän pilttuu’ |
| lyydi | parž |
| vepsä | paŕź (mon. parde̮d) ’hirsi, tukki’ |
| vatja | parsi ’riihen parsi’ |
| viro | pars (mon. parred) ’sama merkitys; orsi, riuku’ |
| liivi | parž (mon. pārdəd) ’(riihen) parsi’ |
(suomi → nykyruotsi murt. Suomi parsso ’riihen parsi’; itämerensuomi (adess. parsilla) → venäjä murt. párzely ’riihen parret’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| itämari | itämari pə̑rδə̑š, pürδüž ’seinä’ |
|---|---|
| udmurtti | bord(i̮) ’sama merkitys’, bordi̮n ’vieressä, luona’ |
| komi | (sten‑)berd ’seinä’, berdi̮n ’vieressä, luona’ |
| etelämansi | etelämansi pǟrt, länsimansi pɔ̄rt, pohjoismansi pārt ’lauta’ |
| itähanti | itähanti etelähanti pert ’sama merkitys’ |
rinnastus edellyttää itämerensuomi taholla vok.-muutosta *pärtä → *parte, jollainen on tapahtunut sanoissa kaksi, sappi ja talvi. Epätodennäköisempi, et. merkitysseikkojen nojalla, on oletus germaaninen lainalähteestä (germaaninen *barđa-, vertaa nykysaksa Bart, hollanti baard ’parta’, merk. hollanti myös ’vitsaksista tehty suojarakennelma, ‑aita; väliseinä’). Itäisten itämerensuomi kielten edustuksen perusteella parsi sanan alkup. merk. olisi pikemminkin ’tukki, parru, hirsi’, ja kyseessä voi siten kolmantena alkuperävaihtoehtona olla myös orsi ja hirsi sanojen rinnalle (osin kontaminaatioteitse, vertaa parvi2) syntynyt riimisana.