kie­len­tut­ki­ja

substantiivi/ˈkie̯lenˌtutkijɑ/
Jaa

Yhdyssana: kieli + tutkija

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kielitieteellistä tutkimusta tekevä asiantuntija

Synonyymit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hakeneet, hakeneet jokainen hyvää parastansa "fenneinä", etsijöinä niinkuin eläin maasta, joksi jotkut kielentutkijat ovat koettaneet finnien nimen vääntää.
Heikki Klemetti, Ei ne olleetkaan viimeiset
Kielentutkijoina ansaitsevat vielä mainitsemista Kustaa Aadolf Avellan (k. 1859), joka sanomalehdissä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomi-kirjassa tarkasteli erinäisiä kieliopillisia seikkoja ja itsekin käännöksillä rikastutti suomalaista kirjallisuutta, sekä Fabian Collan (k. 1851), monipuolinen kirjailija, joka antoi ulos Suomen kieliopin.
B. F. Godenhjelm, Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa
Germaanisen lainasanan ratsas pohjalta kielentutkijat pitävät mahdollisena, että jo pronssikaudella on osattu ratsastaa.
Wikipedia: Suomenhevonen

Esiintymistiheys

726 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
3.1
Reddit
0.7
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikielentutkija
Genetiivikielentutkijan
Partitiivikielentutkijaa
Essiivikielentutkijana
Translatiivikielentutkijaksi
Inessiivikielentutkijassa
Elatiivikielentutkijasta
Illatiivikielentutkijaan
Adessiivikielentutkijalla
Ablatiivikielentutkijalta
Allatiivikielentutkijalle
Abessiivikielentutkijatta

Riimit

-utkijɑ

Kaikki riimit

Lähteet