kie­li­tie­de

substantiivi/ˈkie̯liˌtie̯deˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kie-li-tie-de (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: kieli + tiede

Merkitys

  1. lingvistiikka, luonnollista kieltä tutkiva tiede

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ainoastaan vertaileva indoeurooppalainen kielitiede voi antaa jotakin opastusta, mutta sekin on pakosta hyvin epävarmaa.
— Carl Grimberg, Kansojen historia 2 Vanha aika II
— Se on kielitiedettä, astevaihtelusta suomen sukukielissä.
— Anni Sorainen, Merenneito
Käännöstiedettä ei kuitenkaan voi pitää täysin kielitieteen alahaarana, sillä käännöstutkimuksessa on valtavasti myös sellaisia aloja, jotka eivät käsittele kieltä millään tavalla, kuten kääntämisen etiikka.
— Wikipedia: Käännöstiede

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kielitiede lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Vertailevan kielitieteen keskuspylväänä Pariisissa saatettiin pitää professori A.
— Maila Talvio, Rukkaset ja kukkaset
Yleisen kielitieteen kurssi Saussure itse ei julkaissut mitään yleisestä kielitieteestä.
— Wikipedia: Ferdinand de Saussure
Generatiivinen kielitiede kuvaa kielen mekanismeja tiedonkäsittelyjärjestelmänä.
— Wikipedia: Kognitivismi
Kuulkaapas, kuinka tuo saksakin taas lähtee kuin germaanisen kielitieteen professorilta.
— Heikki Välisalmi, Elämän maantiellä

Etymologia

Alkuperä
Oppitekoinen sana
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kieli yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä

Kyseessä on Volmari Kilpisen vuonna 1860 luoma oppitekoinen sana, joka koostuu kahdesta osasta: kieli + tiede.

Samantapaisia sanoja on myös muun muassa altailaisissa kielissä (kele, kile, kǟlä).

Vastineet sukukielissä (17 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkēli ’kieli’
karjalakieli
lyydikiel(i), kieĺ ’sama merkitys; varstan liikuva osa; (rysän) nielu; loukun tai lihdan kansipuu’
vepsäkeĺ ’kieli; loukun tms. yläosa’
vatjatšēli, tšīli ’kieli’
virokeel
liivikēĺ (g. kīel) ’sama merkitys’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegiellâ ’kieli; ansa, paula’
ersämordvaersämordva keĺ, mokšamordva käĺ ’kieli’
udmurtti, komiki̮l ’kieli, puhe, sana’
–? etelämansi kälǟmt-, itämansi kɔ̈̄ləmt-, pohjoismansi (nuŋk‑)kāləmt- ’tiedustella, tarkkailla’
–? itähanti köl, etelähanti ket, pohjoishanti keᴧ ’sana; uutinen; kieli (Sprache)’
nenetsisie ’kieli’
nganasanisieja
selkuppišē, šī, sä
kamassi(johd.) šikä, šɛkə
matorikašte
taigikäštä ’sama merkitys’

Ilmeisesti johd:ia sanasta tie (katso tätä), jolloin verbin alkumerk. olisi ollut ’opastaa tielle, löytää tie’.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentītǟ ’tietää; ennustaa; osata’, tītäjä ’tietäjä’, tēto ’tieto’, tēüssellä ’tiedustella’
karjalatieteä ’tietää, osata; arvata, huomata; tuntea; merkitä’, tietäjä, tieto, tiijustoa ’tiedustella’
lyydit́iettä ’tietää’, t́iedäi ’tietäjä, noita’, t́iedo ’tieto’, t́iedustada ’tiedustella’
vepsät́eta ’tietää; osata’, t́edai ’tietäjä; noita’, t́edustada ’tiedustaa’
vatjatǟtǟ ’tietää’, tǟtäjä ’tietäjä, velho’, tǟto ’tieto’
viroteada ’tietää’, teatada ’ilmoittaa, tiedottaa’, teadus ’tiede’, teadlane ’tiedemies’
liivitīedə ’tietää’, tīedaji ’tietäjä’, tīeut ’ilmoitus, uutinen’

(itämerensuomi → saame diettet ’tietää’, pohjoissaame dietto (ruotsinsaame inarinsaame koltansaame turjansaame) ’tieto’).

Lue myös Kotuksen kirjoitus sairas ja sairaala.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.linguistics
  • ruotsilingvistik, språkvetenskap
  • saksaLinguistik (f), Sprachwissenschaft (f)
  • ranskalinguistique (f)
  • venäjäязыковедение (n), языкознание (n), лингвистика (f)
  • esp.lingüística (f)
  • virolingvistika, keeleteadus
  • italialinguistica (f)
  • puolalingwistyka (f), językoznawstwo (n)
  • norjaspråkvitenskap, lingvistikk

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • linguistics

Esiintymistiheys

2 900 esiintymää · 1.1 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
2.2
Wikipedia
11.2
Reddit
3.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Yleisimmät: kielitieteen 40 % · kielitiede 22 % · kielitiedettä 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iede

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kielitiede. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kielitiede