kiel­to­tuo­mi­osubstantiivi

1. 1.(oikeustiede)oikeudellinen määräys, jolla osapuolta kielletään tekemästä tai jatkamasta jotakin toimintaa
2. 2.oikeudenkäynnin päätteeksi annettava lopullinen kielto

1. 1.(law) a judicial remedy issued in order to prohibit a party from doing or continuing to do a certain activity; "injunction were formerly obtained by writ but now by a judicial order"
2. 2.injunction issued on completion of a trial

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia