kiel­tää

verbi/ˈkie̯ltæːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kiel-tää (2 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 525. yleisin sana

Johdettu sanasta: kieli

Merkitykset

  1. pyytää tai pakottaa olemaan tekemättä jotakin tai olemaan käyttämättä jtkLapsen vanhemmat kielsivät häntä menemästä ulos.
  2. kiistää, olla myöntämättä jnk väitetyn asian totuudellisuuttaKiellän tehneeni mitään väärää!
  3. kiistää liittyvänsä jhk tai olevansa missään yhteydessä jhk, erit. kiistää olevansa sukua jklleHän kielsi tyttärensä, kun sai kuulla hänen esiaviollisesta raskaudestaan.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

"Seis, Peter!" kielsi se nuori nainen, joka oli minua puolustanut.
— Frederick Marryat, Peter Simple merillä
He väitteli kauan, he karvoineen jo aikoivat toisensa niellä... Ja viimein — kättä he löivät vain: epäloogillista, en kiellä.
— Joel Lehtonen, Kiinalainen intermezzo; Rahvaanihannoitsijan Damaskus
Joskus niissä mainitaan, että väitetyt salaliittolaiset, kuten hallitus tai salainen järjestö, ovat vaikutusvaltaisia ja kieltävät kaiken vastuunsa tapahtumasta.
— Wikipedia: Salaliittoteoria

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kieltää lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kenties hän jyrkästi kieltäisi, kenties kävisi vielä kovemmaksi Väinöä kohtaan.
— Immi Hellén, Eeva Aarnio
Hän kielsi lailla akordijärjestelmän, mutta käytännössä se julkisesti yhä yltyi.
— Aarno Karimo, Kumpujen yöstä IV Itsenäisyyteen
Mutta hän kielsi ankarasti päästämästä häntä enää milloinkaan tälle puolen salmea.
— B. S. Ingemann, Waldemar Seier
Vanhuus on hirmuvaltias, joka hengen uhalla kieltää kaikki nuoruuden nautinnot.
— La Rochefoucauld François de, Mietelmiä

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
merk. itämurteet Pohjanmaa myös ’käskeä, kehottaa’
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Todennäköisesti johd. s:sta kieli, katso tätä; alkumerk. ehkä ’puhua, ilmaista’ tms.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkēltǟ ’kieltää; pyytää, kehottaa’
karjalakielteä ’kieltää, evätä; estää, hillitä’
lyydikieĺttä ’kieltää’
vepsäḱeĺta, keĺt́ä
vatjatšēltǟ
virokeelda, keelata
liivikīeldə ’sama merkitys’

Ilmeisesti suomi → saame gielˈdet ’kieltää’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kieli ja kieltää.

Englanninkieliset vastineet

  • ban
  • deny
  • contradict
  • bar
  • debar
  • disclaim
  • disown
  • abnegate

Esiintymistiheys

596 889 esiintymää · 227.4 / milj.

Suomi24
249.7
Sanomalehdet
109.3
Aikakauslehdet
71.7
Wikipedia
150.3
Reddit
342.1
Tekstitykset
144.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54 (huutaa), vokaalivaihtelutyyppi I

Yleisimmät: kieltää 34 % · kielletty 18 % · kiellä 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin kieltää taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkiellänkielsinolen kieltänytolin kieltänyt
sinäkiellätkielsitolet kieltänytolit kieltänyt
hänkieltääkielsion kieltänytoli kieltänyt
mekiellämmekielsimmeolemme kieltäneetolimme kieltäneet
tekiellättekielsitteolette kieltäneetolitte kieltäneet
hekieltävätkielsivätovat kieltäneetolivat kieltäneet
passiivikielletäänkiellettiinon kiellettyoli kielletty

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkieltäisinolisin kieltänyt
sinäkieltäisitolisit kieltänyt
hänkieltäisiolisi kieltänyt
mekieltäisimmeolisimme kieltäneet
tekieltäisitteolisitte kieltäneet
hekieltäisivätolisivat kieltäneet
passiivikiellettäisiinolisi kielletty

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkiellä—
hänkieltäköönolkoon kieltänyt
mekieltäkäämme—
tekieltäkää—
hekieltäköötolkoot kieltäneet
passiivikiellettäköönolkoon kielletty

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkieltänenlienen kieltänyt
sinäkieltänetlienet kieltänyt
hänkieltäneelienee kieltänyt
mekieltänemmelienemme kieltäneet
tekieltänettelienette kieltäneet
hekieltänevätlienevät kieltäneet
passiivikiellettäneenlienee kielletty

Infinitiivit

1. infinitiivikieltää
1. inf. pitkä muotokieltääkseen
2. inf. inessiivikieltäessä
2. inf. inessiivi, passiivikiellettäessä
2. inf. instruktiivikieltäen
3. inf. inessiivikieltämässä
3. inf. elatiivikieltämästä
3. inf. illatiivikieltämään
3. inf. adessiivikieltämällä
3. inf. abessiivikieltämättä
3. inf. instruktiivikieltämän
4. infinitiivikieltäminen
5. infinitiivikieltämäisillään

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikieltävä
Passiivin 1. partisiippikiellettävä
Aktiivin 2. partisiippikieltänyt
Passiivin 2. partisiippikielletty
Agenttipartisiippikieltämä
Kieltopartisiippikieltämätön

Riimit

-ieltæː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kieltää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kieltää