kih­la­pa­ri

substantiivi/ˈkihlɑˌpɑri/
Jaa

Sisältää sanan: pari

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä naimisiin keskenään

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Niinpä hän oli nauraen työntänyt kihlaparin ulos huoneestaan.
— Vilho Helanen, Kolme laukausta yössä
ihmetteli Vihtori mielessään, sillä hän ei tiennyt, mitään kihlaparin lähettämästä sähkeestä.
— Tatu Pekkarinen, Avioero ennen häitä
Näitä niin sanottuja kihlapareja voi tavata monin paikoin järvissä ja lammissa, joilta ne etsivät ja varaavat itselleen laajan reviirin, joka käsittää koko pesimälammen.
— Wikipedia: Laulujoutsen

Esiintymistiheys

683 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikihlapari
Genetiivikihlaparin
Partitiivikihlaparia
Essiivikihlaparina
Translatiivikihlapariksi
Inessiivikihlaparissa
Elatiivikihlaparista
Illatiivikihlapariin
Adessiivikihlaparilla
Ablatiivikihlaparilta
Allatiivikihlaparille
Abessiivikihlaparitta

Riimit

-ɑri

Kaikki riimit

Lähteet