kiil­to­pin­ta

substantiivi/ˈkiːltoˌpintɑ/
Jaa

Yhdyssana: kiilto + pinta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pinta, joka kiiltää

Esimerkkilauseet

Se oli mestarityö, niin saumattomilta kiiltopinnoiltaan kuin ovikoristeen käpyupotuksiltansa.
Urho Karhumäki, Viulu ja posetiivi
Lavitsa liukas, kiiltopinta pyysi pitkän päivän poissa ollutta istahtamaan.
Lauri Luoto, Ikuiset uhritulet
Kiiltopinta ei ole eduksi, varsinkin lampun valossa värit kovettuvat ja tahmeentuvat aiheettomasti.
Wikipedia: Antti Lampisuo

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikiiltopinta
Genetiivikiiltopinnan
Partitiivikiiltopintaa
Essiivikiiltopintana
Translatiivikiiltopinnaksi
Inessiivikiiltopinnassa
Elatiivikiiltopinnasta
Illatiivikiiltopintaan
Adessiivikiiltopinnalla
Ablatiivikiiltopinnalta
Allatiivikiiltopinnalle
Abessiivikiiltopinnatta

Riimit

-intɑ

Kaikki riimit

Lähteet