kiil­to

substantiivi/ˈkiːlto/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kiil-to (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 12 747. yleisin sana

Johdettu sanasta: kiiltää

Merkitykset

  1. pinnasta heijastuvassa valossa näkyvä pintailmiö
  2. (mineralogia) mineraalin tapa heijastaa valoa
  3. silmissä oleva ilme, joka ilmaisee halua tai himoa johonkin, maniaa tai hulluuttapelihimon kiilto silmissä

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hän tunnusteli tytön kuumaa, kuivaa kättä, huomasi lyhyen nopean hengityksen, silmäin kiillon ja vuoteen ääressä kupin maissivelliä, johon ei lapsi ollut koskenutkaan.
— Ernest Thompson Seton, Rolf salolla
Mutta kun Miranda näki aseen, niin hänen uusi ystävyytensä jähmettyi ja hänen suuriin silmiinsä tuli moittiva kiilto.
— Charles G. D. Roberts, Aarniometsän sydän
Massaa käsitellään muun muassa valkaisemalla tai lisäämällä lisäaineita haluttujen ominaisuuksien tuottamiseksi, esimerkiksi märkälujuus, kiilto, värisävy, painomusteen imukyky ym.
— Wikipedia: Paperikone

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kiilto lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sillä kaikkien kasvot kukkivat viinistä punaisina ja silmissä oli kostea kiilto.
— Kálmán Mikszáth, Kerjäläisteinit
Viiru on valkoinen ja kiilto on lasikiilto, hartsikiilto tai rasvakiilto.
— Wikipedia: Uvaroviitti
Herran silmäpohjassa välähti kiilto peiliä vasten kuin vihaisen koiran.
— Juhani Aho, Hellmannin herra; Esimerkin vuoksi; Maailman murjoma
Rodokrosiitin viiru on valkoinen ja kiilto lasimainen, joskus helmiäismäinen.
— Wikipedia: Rodokrosiitti

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kiiltää yhteydessä
Vastineita
karjala, vatja, viro, liivi, pohjoissaame, inkeroinen

Samaa (mahdollisesti alkuaan deskr.) sanuetta ovat myös kiilua, kiilu (k.-silmä), kiilustaa, kiilostaa

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakiilteä, kilteä, kiltteä ’kiiltää, välkkyä, loistaa’
vatjatšīlata (prs. tšīltāb), vatjan Kukkosin murre kīltāssa ’kiiltää’
virokiilata ’loistaa, kiiltää’, kiilas ’sileä, loistava’
liivikīĺt́ə ’häikäistä, sokaista’, kīĺaz ’sileä, liukas’, kīĺastə ’tulla sileäksi, kiiltää’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame murt. kiltēt (eteläsaame piitimensaame inarinsaame) ’kiiltää, loistaa’ (sen sijaan ainakin pohjoissaame murt. kilˈtet ’sama merkitys’ ← suomi).

Lähisukukielissä

inkeroinenkīlua ’kiilua’, kīlava ’kiiltävä’
karjalakiiluo ’kiilua, hohtaa, tuikkaa’
virokiiluda ’loistaa’ (? ← suomi), kiilustada ’sama merkitys’

Vertaa myös kilo2.

Englanninkieliset vastineet

  • luster
  • lustre
  • gloss
  • polish
  • glaze
  • shiner

Esiintymistiheys

10 199 esiintymää · 3.9 / milj.

Suomi24
4.0
Sanomalehdet
2.6
Aikakauslehdet
7.2
Wikipedia
3.2
Reddit
1.1
Tekstitykset
1.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi I

Yleisimmät: kiilto 55 % · kiiltoa 21 % · kiillon 18 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːlto

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kiilto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kiilto