ki­ven­hak­kaa­ja

Nyt vasta ottivatkin kemut pohtinsa; kivenhakkaajat hymyilivät työssänsä, ja isäntä, ajattelematta enää Lindin konsulia, hieroskeli käsiään, höyry oli nousussa; nyt ruokaa niin kaikki oli järjestyksessään.

Mutta kivenhakkaajat kalkuttelivat lautatarhoissa sankaripatsaita, joissa havutöyhtöinen, sarkainen sotamies oli polvillaan rukoilemassa.

Työn jälki oli kuitenkin laadukasta, ja siltatyömaa oli tärkeä työllistäjä paikkakunnalla, vaikka kivenhakkaajat tulivatkin muualta.