koi­rain

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

koi-rain (2 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: koiras

Merkitykset

  1. hede
  2. nuotan siulojen päässä oleva kaareva poikkipuu; koukku, jolla loimilangat pujotetaan kaiteeseen; tuohipihti

Etymologia

1koirain1 – hede

Sanakirjassa
Käsitellään sanan koira yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 10 muuta kieltä

Sanue on ehkä alkuaan johdos vartalosta *koj(e) ’uros, mies’, vertaa esimerkiksi koltansaame kuojjă̮ (kildininsaame turjansaame) ’(avio)mies’, itämansi χoj, länsimansi kuj, pohjoismansi χuj ’urospuolinen’, itähanti ku, kuj-, etelähanti pohjoishanti χoj ’sama merkitys, mies’. — Lainana suomi → pohjoissaame goairre (eteläsaame piitimensaame luulajansaame koltansaame) ’koira’.

Vastineet sukukielissä (16 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalakoira ’koira’, koiras ’hedehamppu’
lyydikoir, koire̮ ’koira’
vepsäkoir, koiŕ ’sama merkitys’, koiras ’hedehamppu’
vatjakoira, koiraz, koiruz
virokoer ’koira; kelmi, kujeilija’, koeras ’hedehamppu’, koerus ’koiruus’
liivikuoir-ūnda maʾggə ’nukahtaa hetkeksi’ (vertaa suomi koiran uni ’kevyt uni’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

komiki̮r, ki̮r-pon, ki̮re̮s ’uroskoira’
etelämansietelämansi kɛ̮̄r, länsimansi kē̮r, pohjoismansi χār ’koiras, porohärkä, ori’
itähantiitähanti kar, etelähanti χor, pohjoishanti χar ’sama merkitys’
unkarihere ’kuhnuri(mehiläinen); kives’
nenetsiχora ’koiras, peurahirvas, sonni, ori, pässi’
enetsikuða, kura ’salvamaton poro’
nganasanikuru
selkuppiqor ’uros’
kamassikora ’härkä, uros’.

2koirain2 – nuotan siulojen päässä oleva kaareva poikkipuu; koukku, jolla loimilangat pujotetaan kaiteeseen; tuohipihti

Sanakirjassa
Käsitellään sanan koirio yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, viro

Johd:ia s:sta koira (joko muotonsa tai tehtävänsä puolesta koiraa muistuttavia esineitä).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoirain, koirassin ’koirasin, verkon kudonnassa käytetty päreinen tai luinen apuväline, paino’ (ilmeisesti ← viro tai suomi)
virokoerasepuu(d), koer(si), koerus, koets ’koukullinen puu tai luu, joka kudottaessa pitää verkon alareunan paikoillaan; nuotan pääpuu, johon vetoköysi kiinnitetään’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koirain. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koirain