koiruus

substantiivi

/ˈkoi̯ruːs/

Johdettu sanasta: koira

Merkitykset

1.(vanhahtava) ilkityö
2.(leikkimielinen) kujehautoa koiruuksia
3.koirana oleminen, koiran olemusKoirahan elää eräänlaisessa välitilassa, se ei ole vielä ihminen, ei enää susi, siinä on koiruuden ratkaisematon ongelma. (Leena Krohn: Datura, s. 70)

Synonyymit

koirankuje kepponen

Etymologia

koira + johdin -uus

Hierarkia

Yläkäsitteet

↑kepponen ↑kuje ↑pila ↑pelleily

Alakäsitteet

↓aprillipila ↓käytännön pila ↓vinoilu ↓snipe hunt

Esimerkkilauseet

Kun maisteri palasi huoneeseen ja sai nähdä koiruuden, kalpeni hän raivosta, ja kohta epäili hän kirjakauppiasta, mutta kun hän näki Gustafin eräässä nurkassa nauravan, juolahti hänen mieleensä entinen ajatus: hän kostaa minulle!

August Strindberg, Avioelämää I

— Sinä olet kuitenkin ajanut koko seurueen tiehensä; itse asut kotonasi, et tee koiruuksia.

F. M. Dostojevski, Idiootti II

Heelit sen sijaan ovat halveksuttavia karakteereja, he vihastuttavat yleisöä ja tekevät koiruuksia.

Wikipedia: Showpaini

Englanninkieliset vastineet

practical joke

Esiintymistiheys

6 581 esiintymää, 2.5 / milj.

Suomi24

2.7

Sanomalehdet

2.4

Aikakauslehdet

0.3

Wikipedia

0.2

1.3

Tekstitykset

2.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

Nominatiivi	koiruus
Genetiivi	koiruuden
Partitiivi	koiruutta
Essiivi	koiruutena
Translatiivi	koiruudeksi
Inessiivi	koiruudessa
Elatiivi	koiruudesta
Illatiivi	koiruuteen
Adessiivi	koiruudella
Ablatiivi	koiruudelta
Allatiivi	koiruudelle
Abessiivi	koiruudetta

Riimit

-oiruːs

Kaikki riimit