koi­ri­a

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

koi-ri-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: koira

Merkitys

  1. monikon partitiivi sanasta koira

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan koira yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 10 muuta kieltä

Sanue on ehkä alkuaan johdos vartalosta *koj(e) ’uros, mies’, vertaa esimerkiksi koltansaame kuojjă̮ (kildininsaame turjansaame) ’(avio)mies’, itämansi χoj, länsimansi kuj, pohjoismansi χuj ’urospuolinen’, itähanti ku, kuj-, etelähanti pohjoishanti χoj ’sama merkitys, mies’. — Lainana suomi → pohjoissaame goairre (eteläsaame piitimensaame luulajansaame koltansaame) ’koira’.

Vastineet sukukielissä (16 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalakoira ’koira’, koiras ’hedehamppu’
lyydikoir, koire̮ ’koira’
vepsäkoir, koiŕ ’sama merkitys’, koiras ’hedehamppu’
vatjakoira, koiraz, koiruz
virokoer ’koira; kelmi, kujeilija’, koeras ’hedehamppu’, koerus ’koiruus’
liivikuoir-ūnda maʾggə ’nukahtaa hetkeksi’ (vertaa suomi koiran uni ’kevyt uni’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

komiki̮r, ki̮r-pon, ki̮re̮s ’uroskoira’
etelämansietelämansi kɛ̮̄r, länsimansi kē̮r, pohjoismansi χār ’koiras, porohärkä, ori’
itähantiitähanti kar, etelähanti χor, pohjoishanti χar ’sama merkitys’
unkarihere ’kuhnuri(mehiläinen); kives’
nenetsiχora ’koiras, peurahirvas, sonni, ori, pässi’
enetsikuða, kura ’salvamaton poro’
nganasanikuru
selkuppiqor ’uros’
kamassikora ’härkä, uros’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koiria. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koiria