kol­ku­tin

substantiivi/ˈkolkutin/
Jaa

Johdettu sanasta: kolkuttaa

Merkitys

  1. ovessa roikkuva metallirengas, jonka avulla raskasta ovea voi kolkuttaa

Etymologia

kolkuttaa + johdin -in

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.doorknocker, knocker

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Riensin rappusia ylös ja kolkutin nyrkillä Babetin ovea, itkien, nauraen, pää aivan sekaisin.
— Émile Zola, Kertomuksia
kolkutin jo helkkää äänin hiljaisin, ja portin takaa soipi, niin että kuulla voipi.
— Eino Leino, Kootut teokset III
Ulko -ovessa on alkuperäiset 1600 -luvulta peräisin olevat taotut lyötteet, kolkutin ja avaimet.
— Wikipedia: Askaisten kirkko

Englanninkieliset vastineet

  • doorknocker
  • knocker
  • rapper

Esiintymistiheys

80 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33, vokaalivaihtelutyyppi C

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikolkutin
Genetiivikolkuttimen
Partitiivikolkutinta
Essiivikolkuttimena
Translatiivikolkuttimeksi
Inessiivikolkuttimessa
Elatiivikolkuttimesta
Illatiivikolkuttimeen
Adessiivikolkuttimella
Ablatiivikolkuttimelta
Allatiivikolkuttimelle
Abessiivikolkuttimetta

Riimit

-olkutin

Kaikki riimit

Lähteet