ko­lo­a

verbi/ˈkoloɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-lo-a (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: kolo

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta kolo
  2. tehdä koloja jonnekin
  3. kuoria puuta

Esimerkkilauseet

"Nuot aidatkihan ovat niin lumen sisässä, ettei aidan seipäitäkään näe ja hanget ovat niin laajat aitojen piirteillä, että näyttää siltä kuin ne olisivat vartta varten lumella muuratut; eikä ole pienintäkään koloa aidan ja hangen välillä", selitti ukko.
— Pietari Päivärinta, Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista
Saatiinpa kerran oikein luppovuuet, seitsemän koloa ajastaikaa, jotka, niinkuin entisessä Ekyptinmaassa, toisiaan juovatellen vaelsivat kautta kiveliöiden kiusaten ja koetellen syntistä ihmisriepua.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta
Aivan kannassa on nirkko, jossa on poikittainen reikä, sitten on kaksi isompaa rinnakkaista koloa, jonka jälkeen on porattu kaksi sidereikää ennen kuurnaa.
— Wikipedia: Muinaiset reenjalakset

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
karjala

Lähtökohta: Sanuetta on verrattu eräisiin germaaninen sanoihin: indoeurooppalainen/esigermaani *skolo-, germaaninen *skala-: nykyruotsi nykynorja skal ’kuori’, skala ’kuoria’, nykysaksa schälen ’sama merkitys’

Mahdollisesti johd. s:sta kolo (katso tätä), vertaa tuohi on kolollaan (irtautuu helposti); myös kolottaa, kolotella (HAchrenius 1753) ’särkeä, jomottaa, pakottaa’ saattaa kuulua tähän yhteyteen. —

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakolota ’kuoria, koloa’, koluo ’sama merkitys; puhdistaa’, kolottoa ’kuoria, koloa’.

suomi → luulajansaame kållōt (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’kuoria puun kuoren sisäkerrosta’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

878 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa)

Yleisimmät: kolonen 53 % · kolo 33 % · kolot 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin koloa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäkolonkoloinolen kolonutolin kolonut
sinäkolotkoloitolet kolonutolit kolonut
hänkolookoloion kolonutoli kolonut
mekolommekoloimmeolemme koloneetolimme koloneet
tekolottekoloitteolette koloneetolitte koloneet
hekolovatkoloivatovat koloneetolivat koloneet
passiivikolotaankolottiinon kolottuoli kolottu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkoloisinolisin kolonut
sinäkoloisitolisit kolonut
hänkoloisiolisi kolonut
mekoloisimmeolisimme koloneet
tekoloisitteolisitte koloneet
hekoloisivatolisivat koloneet
passiivikolottaisiinolisi kolottu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäkolo—
hänkolokoonolkoon kolonut
mekolokaamme—
tekolokaa—
hekolokootolkoot koloneet
passiivikolottakoonolkoon kolottu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäkolonenlienen kolonut
sinäkolonetlienet kolonut
hänkoloneelienee kolonut
mekolonemmelienemme koloneet
tekolonettelienette koloneet
hekolonevatlienevät koloneet
passiivikolottaneenlienee kolottu

Infinitiivit

1. infinitiivikoloa
1. inf. pitkä muotokoloakseen
2. inf. inessiivikoloessa
2. inf. inessiivi, passiivikolottaessa
2. inf. instruktiivikoloen
3. inf. inessiivikolomassa
3. inf. elatiivikolomasta
3. inf. illatiivikolomaan
3. inf. adessiivikolomalla
3. inf. abessiivikolomatta
3. inf. instruktiivikoloman
4. infinitiivikolominen
5. infinitiivikolomaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippikolova
Passiivin 1. partisiippikolottava
Aktiivin 2. partisiippikolonut
Passiivin 2. partisiippikolottu
Agenttipartisiippikoloma
Kieltopartisiippikolomaton

Riimit

-oloɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koloa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koloa