- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kuori yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kōri ’kuori’, kōrre ’hapan kerma’, kōria |
|---|---|
| karjala | kuori ’kuori’, kuore ’hapatetun maidon pinnalle noussut kerma’, kuorie ’kuoria’ |
| lyydi | kuoŕ(i) ’kuori (puun, leivän)’, kuoŕida, kuoŕittada ’kuoria’ |
| vepsä | koŕ ’kuori’, koŕda, koŕitada ’kuoria’ |
| vatja | kōri, kōria |
| viro | koor (g. ‑e) ’kuori, kerma’, koorida ’kuoria’ |
| liivi | kūoŕ ’kuori’, kūoŕštə ’kuoria’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | kaŕ ’niinivirsu’ |
|---|---|
| – | ? komi ki̮rś ’kuori, parkki’ |
| – | ? itämansi χorp, pohjoismansi χurəp ’kaarna, kuori’ |
| – | ? etelähanti χărə ’koivun vihreä kuori’, pohjoishanti χărĭ ’punertava kerros l. kelmu tuohen sisäpinnalla’; ? etelähanti χurəp, pohjoishanti χŭrəp ’(leivän) kuori; rupi, rahka’. Mahdollisia vastineita ovat myös etelämansi kor-, itämansi χor-, länsimansi k˳ar- ’kiskoa (tuohta, niintä), kuoria, nylkeä’ |
| itähanti | itähanti kŏr-, etelähanti pohjoishanti χŏr- ’nylkeä, kuoria puuta’ |
| nenetsi | χirā- |
| selkuppi | kera-, ke̮ra- |
| kamassi | kərə-, kə̑r- ’nylkeä’ |
. Luultavasti onomat. alkuperää. Näihin on myös verrattu samantapaisia sanoja indoeurooppalainen ja muistakin kielistä.
Samaa juurta olevia sanoja
- kuori1637
- kuor(r)e