ko­lo

substantiivi/ˈkoloˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-lo (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 5 901. yleisin sana

Merkitykset

  1. pieni kuoppa tai syvennys, reikä
  2. eräiden eläinten pesä tai niiden kaivertama kulkuaukkoHiiret pinkaisivat koloonsa.
  3. (lapsellinen)karies, bakteerien tuottaman maitohapon syövyttämä reikä hampaan kiilteessä
  4. oleskelutila

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hänellä oli lyhyt ruskea tukka, ruskeat silmät ja pyöreässä leuvassa oli pieni kolo, joka antoi veitikkamaisen ilmeen hänen muodolleen.
— Aina, Iltalampun ääressä II
— Ne luolaketut on saatava saksiin, ne myyrät on kaivettava koloistaan ja niille on annettava ansaittu palkka.
— Kaarlo Hänninen, Nuori sissipäällikkö
Supikoira käyttää usein ketun tai mäyrän kaivamaa valmista luolaa, mutta voi myös itse kaivaa kolon esimerkiksi mäenrinteeseen, suuren kiven alle tai rakennuksen, kuten ladon, lattian alle.
— Wikipedia: Supikoira

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kolo lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kuin myyrä kolossaan olin haudattuna, muiden kuohuessa pinnalla ja nauttiessa.
— Arvi A. Seppälä, Määrän päässä
Kolojen kaivamisen sijaan se vaaran uhatessa luottaa ennemmin nopeaan juoksutaitoonsa.
— Wikipedia: Antilooppijänis
Sumun suojassa lähelle hiipinyt ryssän jääkäri vaipui mätkähtäen mättään koloon.
— Arvi Järventaus, Rummut
Tästä huolimatta kolon kovertaminen kestää vähintään kuukausia, jopa vuodesta kolmeen vuoteen.
— Wikipedia: Pihkatikka

Etymologia

1kolo1 – reikä, aukko, lovi, syvennys, ontelo; laatikko

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, viro, etelämansi, itähanti
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoloi ’jumalankuvahylly, nurkkahylly’
karjalakolo ’kolo, kuoppa, reikä, luola’
lyydi, vepsäkolo ’kolo, kuoppa’
virokolu ’syvennys, kolo; myllyn suppilo’

(suomi → ruotsinsaame kåll ’kuoppa, kolo’, luulajansaame kållō ’halkeama, rako’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

etelämansietelämansi länsimansi kal, itämansi pohjoismansi χal ’repeämä, halkeama, rako, väli’
itähantiitähanti kɔḷ, etelähanti χul, pohjoishanti χol ’sama merkitys’
–? unkari halok, halk, hajok, holyk(a) jne. ’puuhun kaadettaessa tehty lovi; lastu’

. Vertaa myös koloa.

2kolo2 – kola

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kola yhteydessä
Vastineita
karjala

Lähtökohta: itämerensuomi sanueen alkumerk. voinut olla ’seiväs, salko’ tms., ja sellaisena se muistuttaa suuresti slaavilainen kielten sanaa (venäjä) kol ’seiväs, tanko’, joka on vanhaa indoeurooppalainen juurta.

Eri tahoilta saatuja vaikutteita osoittavat myös merk:t ’kaukalo’ (vertaa venäjä kolóda ’sama merkitys’) ja ’suksen olas’ (? ← pohjoissaame goalle, luulajansaame kå̄llē ’sama merkitys’). — Toisaalta on arveltu, että itämerensuomi taholta saatuja lainoja olisivat komi ke̮la ’varsta’ ja venäjä holúj ’kalapato’. Tähän yhteyteen tuskin kuuluu komi koĺas ’kalapato’ ja missään tapauksessa eiostjE külə ’patomainen pyydys’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakola ’seiväs, vaaja; jyrä’, kolu, kolo ’kalapato, vitsamerta’
–? viro murt. kõle(kepp), kele ’iso, pitkä kävelykeppi, kerjurinsauva’.

Samaa juurta olevia sanoja

3kolo3 – ruma, kolkko, raaka, kylmä (ilma)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kolea yhteydessä
Vastineita
karjala, viro, liivi, pohjoissaame
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakolie ’kolea, kolkko, kalsea’, kolo ’ynseä; kolea, kylmä, kolkko’
virokõle (g. ‑da), eteläviro kõlle ’kolkko, kylmähkö, viimainen; kuiva’, kole (g. ‑da) ’kaamea, kolkko’
liivike̮ʾl ’kolea, kylmä’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

pohjoissaamepohjoissaame goallot (eteläsaame piitimensaame luulajansaame) ’palella’, goalos ’ruma, kamala’

. Vertaa myös kolkko.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • hole
  • cranny
  • nick
  • chip
  • dent
  • nest
  • burrow
  • opening

Esiintymistiheys

29 973 esiintymää · 11.4 / milj.

Suomi24
11.8
Sanomalehdet
7.9
Aikakauslehdet
7.4
Wikipedia
14.1
Reddit
6.7
Tekstitykset
11.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: koloon 19 % · kolo 18 % · kolossa 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-olo

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolo. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolo