ko­lot­taa

Nojaava asento, kuumeinen kiire, — ei hän tahtonut jäädä, muista jälille — vaikuttivat, että kädet tuntuivat olevan pois jäseniltään ja selkää, kolotti ankarasti, kun koetti sitä ojentaa.

Sama Gerasim istuu yhä hänen vuoteensa jalkopäässä, torkkuen kaikessa rauhassa ja kärsivällisyydessä, ja potilaan laihtuneet jalat, sukkiin pistettyinä, lepäävät kohotettuina hänen hartioillaan; sama kynttilä varjostimineen tuikuttaa hänen vieressään, ja sama katkeamaton kipu kolottaa hänen ruumiissaan.

Vaikka tervaksina käytettiin myös pihkaisia männyn kantoja ja kuivuneita keloja, yleinen hankintakeino oli kolota ja pihkaannuttaa mäntyjä kolmen peräkkäisen vuoden aikana aina usean metrin korkeudelle asti.