1koro1 – tikka; palokärki, Dryocopus martius
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, viro
Onomat. tikan koputusta kuvaavia nimityksiä, joita muistuttavat jonkin verran myös muun muassa piitimensaame kohrań, luulajansaame koaraš ’tikka’, inarinsaame (muora‑)koarȧttoh ’palokärki’. Vertaa myös koro2 ja korra.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | koroi ’palokärki’ |
|---|
| karjala | koro(i) ’sama merkitys; tikka’ |
|---|
| vepsä | torolind ’isotikka, palokärki’ |
|---|
| viro | puukoristaja, ‑koristi ’tikka’. |
|---|
2koro2 – lovi, uurros, kolo, halkeama (mm. puussa)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- etupäässä länsimurteet Kainuu
Lainalähde: mahdollisesti ← germaaninen *skorō, vertaa muinaisnorja skora, nykyruotsi skåra, murt. Suomi skåro ’lovi, uurros’, muinaisruotsi skora, skura, nykytanska skure ’vako’; ellei kyseessä ole ainakin osaksi omap. deskr. sana, vertaa koro1, kuru, kolo sekä ? viro korgas (g. korka) ’kolo, reikä’.
Ainakin pohjoissaame skoarro (ruotsinsaame) ’halkeama (muun muassa kallion), lovi, uurros’ ← skandinaaviselta taholta.
Samaa juurta olevia sanoja