Asiasanasto.fi

kos­ke­lo

erisnimi, substantiivi/ˈkoskelo/
Jaa

Merkitys

  1. koskeloiden suvun (Mergus) laji tai yksilö

Etymologia

Mahdollisesti koski + johdin -lo. Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637. Sitä ennen sana on mainittu Tyrvään kirkontileissä sukunimenä tai lisänimenä (1479: ”thomas koskeloynen”, 1481: ”olaff koskelo”).

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

En tieä tekijätäni enkä tunne tuojoani, liekö telkkä tielle tehnyt, sorsa suolle suorittanut, tavi rannalle takonut, koskelo kiven kolohon.
— Eino Leino, Kalevala näyttämöllä
En tieä tekijätäni, Enkä tunne tuojoani, Liekö telkkä tielle tehnyt, Sorsa suolle suorittanut, Tavi rannalle takonut, Koskelo kiven kolohon.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot
Järvellä tavataan usein esimerkiksi suuria joutsenparvia, sotkia ja koskeloita.
— Wikipedia: Säyhtee (Artjärvi)

Englanninkieliset vastineet

  • fish duck
  • merganser
  • sawbill
  • sheldrake

Esiintymistiheys

3 084 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.0
Sanomalehdet
5.5
Aikakauslehdet
3.2
Wikipedia
1.9
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 2

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikoskelo
Genetiivikoskelon
Partitiivikoskeloa
Essiivikoskelona
Translatiivikoskeloksi
Inessiivikoskelossa
Elatiivikoskelosta
Illatiivikoskeloon
Adessiivikoskelolla
Ablatiivikoskelolta
Allatiivikoskelolle
Abessiivikoskelotta

Riimit

-oskelo

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet