sot­ka

substantiivi/ˈsotkɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sot-ka (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

  1. sukeltajasorsia, suku (Aythya)
  2. telkän (Bucephala clangula) vanha nimitys. Telkän nimitys Pohjois-Suomessa.
  3. (historia) T-34-panssarivaunu

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Niin on sotka soatke, haapana nart, meriteeri nurt ja kuikka toohtig.
— Samuli Paulaharju, Kolttain mailta
Särkyi sotkan vaskinen pesä paloiksi, muna kultainen meni muruiksi.
— Oskar Adolf Forsström, Kuvia Raja-Karjalasta
Järvellä pesii uikkuja, sotkia, kaulushaikara, jalohaikara, yölaulajia ja mustatiirojen yhdyskunta.
— Wikipedia: Tabina järv

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sotka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Haahkat, sotkat, pilkkasiivet, koskelot ja allit ovat myös jo tulleet.
— Hjalmar Nortamo, Helmikoristeinen kirjanmerkki
Maailmankaikkeus syntyy, kun sotka munii munansa Väinämämöisen polvelle, kun hän on suistunut veteen.
— Wikipedia: Joukahainen
Mikä on nyt "tuo sotka, sorea lintu", joka saattaa luojan unohtamaan tuskansa?
— Pekka Ervast, Kalevalan avain
Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta.
— Wikipedia: Kalevala

Etymologia

1sotka1 – sorsalintu Aythya; telkkä, Bucephala clangula

Vanhin tieto
Ericus Schroderus, 1637
Levinneisyys
Varsinais-Suomi Peräpohja Länsipohja, paikoin Suomen- ja Pohjanlahden rannikko
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro, pohjoissaame, ersämordva ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalasotka ’sotka; telkkä’
lyydisotk(e̮) ’sorsalintu; sotka’
vepsäsotk (g. ‑an) ’sorsa; sorsalintu’
virosõtkas ’telkkä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame čoađˈge (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’sotka; telkkä’
ersämordvaersämordva śulgo, mokšamordva śulga ’jk sukeltaja: telkkä (?), kuikka (?)’
länsimarilänsimari šoe: ala-šoe ’kirjava sorsa’, itämari śue ’koskelo’
udmurttiśuli̮ ’koskelo’
komiśul: śul-t́śe̮ž ’sorsa’
etelämansietelämansi sɛ̮̄ĺ, länsimansi sē̮ĺ, itämansi pohjoismansi sāĺ ’sotka tai telkkä’
itähantiitähanti pohjoishanti saj, etelähanti soj ’sama merkitys’ (hanti → selkuppi saj ’koskelo’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus sotka.

2sotka2 – (vaate)harja, (hevos)suka

Alkuperä
Lainasana (venäjä: ščótka)
Levinneisyys
kaakkoismurteet ja ymp.
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja
  1. suomisotka
  2. venäjäščótka ’harja; hevosen vuohinen’

Erillisiä lainoja.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensotka ’harja; hevosten vuohiskarvat’
karjalašotka ’harja, suka; hevosen vuohistupsu; pesutukko’
lyydi, vepsäštšotk ’vaate-, kenkäharja’
vatja(Tsv) šotk ’harja’

Englanninkieliset vastineet

  • pochard
  • redhead
  • bluebill
  • broadbill
  • scaup
  • scaup duck

Esiintymistiheys

5 162 esiintymää · 2.0 / milj.

Suomi24
2.0
Sanomalehdet
3.9
Aikakauslehdet
1.6
Wikipedia
2.2
Reddit
1.0
Tekstitykset
1.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: sotkan 33 % · sotka 26 % · sotkien 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-otkɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sotka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sotka