kouk­ka

erisnimi/ˈkou̯kːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kouk-ka (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. koukku

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan koukku yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoukku ’hiilikoukku, jolla hiilet vedetään uunista; raskas työ’
karjalakoukku, koukkuine, koukero, koukistoa
lyydikouk, koukku; koukuińe ’(made)koukku; haka’, koukuta ’peitota lammasnahkaa koukulla’
vepsäkouk, kūk ’koukku’, koukuińe, kouki̮ińe, kūkuińe ’koukkunen; oven tai ikkunan haka; virkkuuneula’, koukištuda, kū- ’koukistua’, kūkeroita ’mutkitella’
vatjakoukku ’hiilihanko, ‑koukku’
viromurt. (Kuusalu) kouk (g. kougu) ’perunakuokka’, koukkida ’muokata nahkaa; kuokkia perunoita maasta’ (todennäköisesti ← suomi); huomaa myös kauk (g. kaugu) ’kuokka, koukku’, koogitseda ’kuokkia; ottaa kuokalla, hangolla’, kookida ’vetää koukulla’ sekä liivi kūok ’koukku’, joista ainakin viro kook johdoksineen ja liivi sana näyttävät äänteellisestikin lähenevän kuokka sanaa.

suomi → ruotsinsaame kåuko ’kuokka’, koltansaame kovkă ’mutka nuotassa’, turjansaame kì̮ᴠ̄kă ’pata-, keittokoukku, ongenkoukku’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

62 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-oukːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Koukka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/koukka