kousi
Merkitykset
- nimipäiväkestitys
- vesikauha
- kuri, komento, suunta, tapa, malli
Etymologia
1kousi1 – nimipäiväkestitys
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: kåsa)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kousa yhteydessä
- suomikousa
- nykyruotsikåsa, murt. kås, kosa, kous, köus ’malja, kauha, nappo’= nykytanska murt. kous, kouse
- keskialasaksakosebeker ’vieraspitojen lopussa juotu malja’, kouvese, kauseke ’malja’
- liettuakáušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’
eteläsaame goåse, pohjoissaame murt. goasse ’(hopea)pikari’ todennäköisesti ← nykyruotsi. Vertaa kousa2.
Samaa juurta olevia sanoja
Länsimurteissa sana on sama kuin kousa1 (katso tätä), mutta itämurteissa ja inkeroinen ← venäjä kovš ’kauha, kousa, kousu, nappo’ ← liettua káušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’. Länsimurt. ruotsi ja itämurteet venäjän lainasana ovat pohjimmaltaan samaa balttilaista alkuperää, vertaa kousa1.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | koussa, koussi ’sama merkitys’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2kousi2 – vesikauha
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kousa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen
Länsimurteissa sana on sama kuin kousa1 (katso tätä), mutta itämurteissa ja inkeroinen ← venäjä kovš ’kauha, kousa, kousu, nappo’ ← liettua káušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’. Länsimurt. ruotsi ja itämurteet venäjän lainasana ovat pohjimmaltaan samaa balttilaista alkuperää, vertaa kousa1.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | koussa, koussi ’sama merkitys’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
- suomikousa
- nykyruotsikåsa, murt. kås, kosa, kous, köus ’malja, kauha, nappo’= nykytanska murt. kous, kouse
- keskialasaksakosebeker ’vieraspitojen lopussa juotu malja’, kouvese, kauseke ’malja’
- liettuakáušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’
eteläsaame goåse, pohjoissaame murt. goasse ’(hopea)pikari’ todennäköisesti ← nykyruotsi. Vertaa kousa2.
Samaa juurta olevia sanoja
3kousi3 – kuri, komento, suunta, tapa, malli
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kuosi yhteydessä
- Vanhin tieto
- Johan, 1747
- Vastineita
- inkeroinen, pohjois- eli vienankarjala, vatja, viro, liivi
Eri kieliin ja murteisiin eri aikoina germaaniselta taholta omaksuttuja sanoja, vertaa nykyruotsi kos, kosa, vanh. kose ’suunta’ (nykynorja kos, nykytanska kaas ? ← keskialasaksa kōrs sanan sivumuodosta *kōss ←← latina cursus ’juoksu, kulku’).
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kōsi ’tapa, kuosi, muoti’ |
|---|---|
| pohjois- eli vienankarjala | pohjois- eli vienankarjala kousi ’kuri, komento’ (← suomi) |
| vatja | (Tsv) kōsi ’laatu, tapa’ |
| viro | koos (g. ‑i) ’suunta, reitti, kurssi; tapa’ |
| liivi | kūož́, kūoiž ’paikka, kohta, toimipaikka’. |
Lähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kousi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kousi