kou­si

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. nimipäiväkestitys
  2. vesikauha
  3. kuri, komento, suunta, tapa, malli

Etymologia

1kousi1 – nimipäiväkestitys

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kåsa)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kousa yhteydessä
  1. suomikousa
  2. nykyruotsikåsa, murt. kås, kosa, kous, köus ’malja, kauha, nappo’= nykytanska murt. kous, kouse
  3. keskialasaksakosebeker ’vieraspitojen lopussa juotu malja’, kouvese, kauseke ’malja’
  4. liettuakáušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’

eteläsaame goåse, pohjoissaame murt. goasse ’(hopea)pikari’ todennäköisesti ← nykyruotsi. Vertaa kousa2.

Samaa juurta olevia sanoja

Länsimurteissa sana on sama kuin kousa1 (katso tätä), mutta itämurteissa ja inkeroinen ← venäjä kovš ’kauha, kousa, kousu, nappo’ ← liettua káušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’. Länsimurt. ruotsi ja itämurteet venäjän lainasana ovat pohjimmaltaan samaa balttilaista alkuperää, vertaa kousa1.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoussa, koussi ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

2kousi2 – vesikauha

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kousa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen

Länsimurteissa sana on sama kuin kousa1 (katso tätä), mutta itämurteissa ja inkeroinen ← venäjä kovš ’kauha, kousa, kousu, nappo’ ← liettua káušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’. Länsimurt. ruotsi ja itämurteet venäjän lainasana ovat pohjimmaltaan samaa balttilaista alkuperää, vertaa kousa1.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

inkeroinenkoussa, koussi ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

  1. suomikousa
  2. nykyruotsikåsa, murt. kås, kosa, kous, köus ’malja, kauha, nappo’= nykytanska murt. kous, kouse
  3. keskialasaksakosebeker ’vieraspitojen lopussa juotu malja’, kouvese, kauseke ’malja’
  4. liettuakáušas ’iso kauha, puinen juoma-astia’

eteläsaame goåse, pohjoissaame murt. goasse ’(hopea)pikari’ todennäköisesti ← nykyruotsi. Vertaa kousa2.

Samaa juurta olevia sanoja

3kousi3 – kuri, komento, suunta, tapa, malli

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kuosi yhteydessä
Vanhin tieto
Johan, 1747
Vastineita
inkeroinen, pohjois- eli vienankarjala, vatja, viro, liivi

Eri kieliin ja murteisiin eri aikoina germaaniselta taholta omaksuttuja sanoja, vertaa nykyruotsi kos, kosa, vanh. kose ’suunta’ (nykynorja kos, nykytanska kaas ? ← keskialasaksa kōrs sanan sivumuodosta *kōss ←← latina cursus ’juoksu, kulku’).

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkōsi ’tapa, kuosi, muoti’
pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala kousi ’kuri, komento’ (← suomi)
vatja(Tsv) kōsi ’laatu, tapa’
virokoos (g. ‑i) ’suunta, reitti, kurssi; tapa’
liivikūož́, kūoiž ’paikka, kohta, toimipaikka’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kousi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kousi