ku­din

substantiivi/ˈkudin/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ku-din (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: kutoa

Merkitykset

  1. neuletyöMummo nukahti keinuun sukankudin sylissään.
  2. yksikön akkusatiivi sanasta kuti
  3. yksikön genetiivi sanasta kuti
  4. indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kutea

Esimerkkilauseet

Rouva Cobb istuutui työvasunsa ääreen kutimineen, ja Jerry setä otti käsille pienen kangaspussin, joka sisälsi purjelangan pätkiä, ja alkoi solmia ja kietoa niitä kerälle; tämä puuha oli hänen mieleisintä iltahuviaan.
— Kate Douglas Wiggin, Villiruusu
— Kyllä Torbjörninkin on sinne ikävä; siitä olen varma, sanoi Ingrid, mutta huomasi vasta myöhään mitä oli sanonut, sillä Synnöve istui kutimensa ääressä veret kasvoilla.
— Björnstjerne Björnson, Kertomuksia
Gummidge, joka vaan ravisti päätänsä, silmät kutimessa.
— Charles Dickens, David Copperfield I

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kudin lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Rouva Defarge kaasi hänelle uutta konjakkia, tarttui kutimeensa ja hyräili pientä laulua.
— Charles Dickens, Kaksi kaupunkia
Gummidge, joka vaan ravisti päätänsä, silmät kutimessa.
— Charles Dickens, David Copperfield I
Marilla laski kutimen polvilleen ja nojautui taaksepäin tuolissaan.
— Lucy M. Montgomery, Annan nuoruusvuodet

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kutoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkuttōa, kue ’kude’
karjalakutuo ’kutoa; punoa, nitoa, muurata’, kuve, kue ’kude, neule, kudelma’
lyydikudoda ’kutoa (kangasta, sukkaa)’, kude, ‑e̮ (mon. kudeged, ‑e̮ge̮d) ’kude’
vepsäkudoda ’kutoa (kangasta, verkkoa jne.)’, kude̮, kude̮ǵ, kude̮gi (mon. kude̮ged) ’kude’
vatjakutoa, kue̮ ’kude’
virokududa ’kutoa (kangasta, pitsiä, vyötä)’, kude (g. koe) ’kude, kudonta’, kudu ’kutominen’
liivikuʾddə ’kutoa (kangasta, sukkaa, koria)’, kuʾd́gəz, kuʾigəz ’kude’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamegođđet ’kutoa (kangasta, verkkoa, sukkaa)’, gođâ ‑đđâg- ’kude’
mordvakodams ’kutoa (kangasta, pitsiä jne.), punoa’, ersämordva kot, kotf, kotχ, kotst, mokšamordva kotf ’palttina’
länsimarilänsimari koem, itämari kuem ’kutoa’
udmurttikui̮ni̮, ki̮ni̮ ’kutoa, punoa’
komiki̮ni̮, ki̮jni̮ ’kutoa (sukkaa, nauhaa, kangasta jne.), punoa’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

531 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33 (kytkin), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: kudin 45 % · kutimet 43 % · kutimen 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-udin

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kudin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kudin