kuin

konjunktio, adverbi/ˈkui̯n/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 4 kirjainta · Suomen kielen 22. yleisin sana

Merkitykset

  1. (puhekieltä)kuinkaKuin kauan siihen menee?
  2. (puhekieltä)kuinka niin? miksi kysyt tätä/tuota/sitä?Oletkos käynyt tänään kotona? – En. Kuin?
  3. monikon instruktiivi sanasta kuu
  4. käytetään myös vertauskuvassa kuvailtaessa vertauksellisestilaulaa kuin ruisrääkkä
  5. esiintyy usein ikään-sanan kanssa; sillä tavalla, että voisi luulla, että (ilmaisee päälauseen tapahtuman olevan teeskentelyä, jolla luodaan harhakuva sivulauseen tapahtumasta)Hän oli (ikään), kuin ei olisi huomannut mitään.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Puhun suulla puhtahalla, Herran hengellä hyvällä, Lämpöisellä läyhöttelen: Mehiläinen mettä kantoi, Toi simoa siivossansa, Yheksän meren takoa, Veti kuin mesisulalla Näille suoloille hyville.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Kaikki työläiset, niin nuoret kuin vanhat, niin miehet kuin naiset, olivat valmiita tekemään kaikkensa työväenluokan voiton hyväksi.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Sellaiset kirjainyhdistelmät kuin bh, dh, gh ym. ovat sanan alussa seurausta heikennykseksi kutsutusta konsonanttimuutoksesta, jonka aiheuttaa edellä oleva prepositio, artikkeli tai muu kieliopillinen partikkeli.
— Wikipedia: Iiri

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ku- yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä

uralilainen pron.-vartalolle on esitetty vastineita useista kielikunnista, esimerkiksi indoeurooppalainen *qᵘ̯u: muinaisintia kū, kuha, kutra, avesta kū, kudā, kuϑra, albania ku, liettua kur ’missä’ jne. Samantapaisia sanoja on muun muassa jukagiirissä: xadi ’mikä’, xon ’missä, minne, jonne’ ja turkin kieli kielissä: uiguuri kali ’jos, kun’, osmani kani ’missä’.

Vastineet sukukielissä (22 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenku-: kuhu, kus, kust, kunne; ku(i) ’kun; kuin, kuinka’, kuin ’kuinka, miten, kuten’, kunis ’niin kauan kuin’, kumpa ’kumpi; joka, mikä’ jne.
karjalaku, mon. kut ’kuka, mikä; joka, jokin’, ess. kuna, partit. kuta, paikallissij. kus(sa), kus(ta), kuh(u); kunne; kuin, kun; kuni ’kunnes; niin kauan kun, ennen kuin’, kuka, kuki ’kukin’, kuitenki, kumpi, kumpaine
lyydiku, kun ’kun, kuin, niin kuin, koska’, kui ’kuin, kun, kuinka, koska’, kuhu, kuhe ’mihin, johon’, kunna, kunne ’mihin, minne’, kuńi ’kunnes, kun, niin kauan kuin’, kus ’missä, mistä’, kuga, ‑l ’missä, mistä’
vepsäku ’kun’, kuna ’kunne, minne’, kuńi ’kunnes, niin kauan kuin’, kus ’missä’, kut ’kuinka, kuin, kun’
vatjaku-: kuhē̮ ’mihin’, kussa, kus ’mistä’, kumpa ’joka (rel.)’
viroku-: kuhu ’mihin’, kus ’missä; jossa; mihin’, kust ’mistä; josta’, kuda, ‑s, kuida, ‑s, kut ’kuinka, kuten, niin kuin’, kui ’kuin, niin kuin; kun, koska; sitten kun, miten’, kuna ’koska, milloin; kun, kun taas; samalla kun’, kumb ’kumpi’
liiviku ’jos; kun; että; kuin’, kui, kuʾi ’kuinka; kuten; mitenkään’, kunā ’milloin’, kus ’missä; mihin’, kust ’mistä’ jne.

Kaukaisemmissa sukukielissä

venäjänsaamevenäjänsaame kū (g. kon) ’kuka, joka’, kildininsaame mon. nom. kogg, akk. kojd, pohjoissaame go-, inarinsaame ko-: pohjoissaame gosâ, inarinsaame kuuz ’minne’, pohjoissaame gost, inarinsaame kost ’missä, mistä’; eteläsaame guh, piitimensaame ku, ko, luulajansaame kå, pohjoissaame go, inarinsaame ko, ku ’kun; kuin; jos’, eteläsaame guktie, pohjoissaame govt ’kuinka’ jne.
mordvako-, ku-:, ersämordva kozo, kozoj, kozoń ’mihin; johon’, ersämordva kosto, mokšamordva kosta ’mistä; josta’, ersämordva koda, mokšamordva koda, kə̑da ’kuinka; kuten; jos; kun, kuin’ jne.
länsimarilänsimari kə̑-: kə̑š, kə̑škə̑, itämari ku-: kuš, kuškə̑ ’mihin’, länsimari kə̑tse, itämari kuźe ’kuinka’, länsimari kə̑δə̑, Uržumin mari kuδə̑ ’kuka; mikä, joku’ jne.
udmurttiku-: ku ’kun, milloin’, kud, kudiz ’mikä; muutamat’, kukɛ ’kerran, joskus; kun, milloin’, ke̮: ke̮ńa ’paljonko’, ke̮tšɛ ’millainen; miten’, ki̮-: ki̮ti̮n ’missä’, ki̮tiś ’mistä’, ki̮tsi̮, ki̮tśi ’mihin’, ki̮źi̮ ’kuinka’ jne.
komiko-, ke̮-, ki̮-, ku-: kod, kodi, koda, ke̮d, ke̮da, kut, kudik ’kuinka, mikä’, ke̮n, ke̮ni ’missä’, ki̮te̮n ’sama merkitys’, ki̮ś, ki̮ti̮ś ’mistä’, ki̮d́ź, kud́ź, ki̮d́źi, kid́źi̮, kud́źi̮ ’miten, kuinka’, kutše̮m, ki̮tše̮m ’mikä, millainen’ jne.
etelämansietelämansi kan, itämansi χon, χan, länsimansi kon, pohjoismansi χɔ̄ŋka ’kuka’, etelämansi kōn, itämansi χūn, länsimansi kūn, pohjoismansi χuń ’milloin’, etelämansi kāt, itämansi χōt, länsimansi kōt, pohjoismansi χɔ̄t ’missä; jossakin’
itähantiitähanti koji̮, etelähanti χŏjə, pohjoishanti χŏj ’kuka’, etelähanti χun, pohjoishanti χon ’milloin’, itähanti kot, etelähanti χătan, pohjoishanti χŏta, χăta ’missä’, itähanti koĺ ’mistä’, etelähanti χăta, pohjoishanti χŏl ’minne’ jne.
unkariho-: hol ’missä’, honnan, honnét ’mistä’, hova, hová ’minne’, hogy ’kuinka, miten’ jne.
nenetsiχūna ’missä’, χūjumʾ ’kumpi’, χint́śerʾ ’kuinka’
enetsikūʾ ’minne’, kokohone ’missä’, kuro, kudo ’mistä’, kune, kunne ’milloin’, kūnoʾ ’miten’
nganasanikua, kunie ’mikä’, kuniʾāŋ ’mihin’, kuninu ’missä’, kunida ’mistä’
selkuppikud, kut, kutte ’kuka’, ku ’minne’, kun ’missä; mistä’, kutar, kundar ’kuinka’, kūjem ’jonnekin’
kamassikāmə̑n ’milloin’, kadeʾ, kə̑daʾ ’miten’, kojət ’millainen’
koibaalikumine ’montako’, kudegan ’missä’
matorikui ’mistä’, kuna ’missä’

. Vertaa ko-, jonka vastineita voi sisältyä edellä lueteltuihin etäsukukielten sanoihin, ja konsa.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.than, as, like, as if
  • ruotsisom, än, som om
  • saksaals, als wenn, als ob, wie
  • ranskaà, comme si, que, comme
  • venäjäкак, чем
  • vironagu, kui
  • italiadi, come

Englanninkieliset vastineet

  • as
  • than
  • like
  • as if

Esiintymistiheys

10 043 473 esiintymää · 3826.6 / milj.

Suomi24
4091.0
Sanomalehdet
2289.2
Aikakauslehdet
2191.6
Wikipedia
1517.8
Reddit
4529.1
Tekstitykset
3331.1

Riimit

-uin

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kuin. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kuin