kum­pai­nen

pronomini/ˈkumpɑi̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kum-pai-nen (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. kumpi kahdesta vaihtoehdostaKahdessa on valinnanvaraa, mutta kumpaisen valitsisin.

Esimerkkilauseet

Kamarissa, jota tämä ikkuna valaisi, näkyi vanhalla, isokukkaisella haarlemilaisella korukudelmalla verhottu nelikulmainen pöytä, jolla nuokkui kurjenmiekkoja ja kieloja, ja pöydän kumpaisessakin päässä nuori tyttö.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi I
Veneen airoja, ajr, osaa tavallinenkin koltta tehdä, hakkaa vain petäjästä airon pituisen kappaleen, pälhii sen kahdelta puolelta aironmalliseksi, sitten halkaisee kahtia ja veistelee kumpaisenkin puolikkaan airoksi.
— Samuli Paulaharju, Kolttain mailta
Siinä valtiolla oli yksinoikeus suolan tuottamiseen eli sillä oli tuotantomonopoli tai sillä oli yksinoikeus suolakaupan harjoittamiseen, kauppamonopoli, tai valtiolla oli yksinoikeus kumpaiseenkin eli sillä oli täysmonopoli.
— Wikipedia: Suolavero

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan ku- yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 16 muuta kieltä

uralilainen pron.-vartalolle on esitetty vastineita useista kielikunnista, esimerkiksi indoeurooppalainen *qᵘ̯u: muinaisintia kū, kuha, kutra, avesta kū, kudā, kuϑra, albania ku, liettua kur ’missä’ jne. Samantapaisia sanoja on muun muassa jukagiirissä: xadi ’mikä’, xon ’missä, minne, jonne’ ja turkin kieli kielissä: uiguuri kali ’jos, kun’, osmani kani ’missä’.

Vastineet sukukielissä (22 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenku-: kuhu, kus, kust, kunne; ku(i) ’kun; kuin, kuinka’, kuin ’kuinka, miten, kuten’, kunis ’niin kauan kuin’, kumpa ’kumpi; joka, mikä’ jne.
karjalaku, mon. kut ’kuka, mikä; joka, jokin’, ess. kuna, partit. kuta, paikallissij. kus(sa), kus(ta), kuh(u); kunne; kuin, kun; kuni ’kunnes; niin kauan kun, ennen kuin’, kuka, kuki ’kukin’, kuitenki, kumpi, kumpaine
lyydiku, kun ’kun, kuin, niin kuin, koska’, kui ’kuin, kun, kuinka, koska’, kuhu, kuhe ’mihin, johon’, kunna, kunne ’mihin, minne’, kuńi ’kunnes, kun, niin kauan kuin’, kus ’missä, mistä’, kuga, ‑l ’missä, mistä’
vepsäku ’kun’, kuna ’kunne, minne’, kuńi ’kunnes, niin kauan kuin’, kus ’missä’, kut ’kuinka, kuin, kun’
vatjaku-: kuhē̮ ’mihin’, kussa, kus ’mistä’, kumpa ’joka (rel.)’
viroku-: kuhu ’mihin’, kus ’missä; jossa; mihin’, kust ’mistä; josta’, kuda, ‑s, kuida, ‑s, kut ’kuinka, kuten, niin kuin’, kui ’kuin, niin kuin; kun, koska; sitten kun, miten’, kuna ’koska, milloin; kun, kun taas; samalla kun’, kumb ’kumpi’
liiviku ’jos; kun; että; kuin’, kui, kuʾi ’kuinka; kuten; mitenkään’, kunā ’milloin’, kus ’missä; mihin’, kust ’mistä’ jne.

Kaukaisemmissa sukukielissä

venäjänsaamevenäjänsaame kū (g. kon) ’kuka, joka’, kildininsaame mon. nom. kogg, akk. kojd, pohjoissaame go-, inarinsaame ko-: pohjoissaame gosâ, inarinsaame kuuz ’minne’, pohjoissaame gost, inarinsaame kost ’missä, mistä’; eteläsaame guh, piitimensaame ku, ko, luulajansaame kå, pohjoissaame go, inarinsaame ko, ku ’kun; kuin; jos’, eteläsaame guktie, pohjoissaame govt ’kuinka’ jne.
mordvako-, ku-:, ersämordva kozo, kozoj, kozoń ’mihin; johon’, ersämordva kosto, mokšamordva kosta ’mistä; josta’, ersämordva koda, mokšamordva koda, kə̑da ’kuinka; kuten; jos; kun, kuin’ jne.
länsimarilänsimari kə̑-: kə̑š, kə̑škə̑, itämari ku-: kuš, kuškə̑ ’mihin’, länsimari kə̑tse, itämari kuźe ’kuinka’, länsimari kə̑δə̑, Uržumin mari kuδə̑ ’kuka; mikä, joku’ jne.
udmurttiku-: ku ’kun, milloin’, kud, kudiz ’mikä; muutamat’, kukɛ ’kerran, joskus; kun, milloin’, ke̮: ke̮ńa ’paljonko’, ke̮tšɛ ’millainen; miten’, ki̮-: ki̮ti̮n ’missä’, ki̮tiś ’mistä’, ki̮tsi̮, ki̮tśi ’mihin’, ki̮źi̮ ’kuinka’ jne.
komiko-, ke̮-, ki̮-, ku-: kod, kodi, koda, ke̮d, ke̮da, kut, kudik ’kuinka, mikä’, ke̮n, ke̮ni ’missä’, ki̮te̮n ’sama merkitys’, ki̮ś, ki̮ti̮ś ’mistä’, ki̮d́ź, kud́ź, ki̮d́źi, kid́źi̮, kud́źi̮ ’miten, kuinka’, kutše̮m, ki̮tše̮m ’mikä, millainen’ jne.
etelämansietelämansi kan, itämansi χon, χan, länsimansi kon, pohjoismansi χɔ̄ŋka ’kuka’, etelämansi kōn, itämansi χūn, länsimansi kūn, pohjoismansi χuń ’milloin’, etelämansi kāt, itämansi χōt, länsimansi kōt, pohjoismansi χɔ̄t ’missä; jossakin’
itähantiitähanti koji̮, etelähanti χŏjə, pohjoishanti χŏj ’kuka’, etelähanti χun, pohjoishanti χon ’milloin’, itähanti kot, etelähanti χătan, pohjoishanti χŏta, χăta ’missä’, itähanti koĺ ’mistä’, etelähanti χăta, pohjoishanti χŏl ’minne’ jne.
unkariho-: hol ’missä’, honnan, honnét ’mistä’, hova, hová ’minne’, hogy ’kuinka, miten’ jne.
nenetsiχūna ’missä’, χūjumʾ ’kumpi’, χint́śerʾ ’kuinka’
enetsikūʾ ’minne’, kokohone ’missä’, kuro, kudo ’mistä’, kune, kunne ’milloin’, kūnoʾ ’miten’
nganasanikua, kunie ’mikä’, kuniʾāŋ ’mihin’, kuninu ’missä’, kunida ’mistä’
selkuppikud, kut, kutte ’kuka’, ku ’minne’, kun ’missä; mistä’, kutar, kundar ’kuinka’, kūjem ’jonnekin’
kamassikāmə̑n ’milloin’, kadeʾ, kə̑daʾ ’miten’, kojət ’millainen’
koibaalikumine ’montako’, kudegan ’missä’
matorikui ’mistä’, kuna ’missä’

. Vertaa ko-, jonka vastineita voi sisältyä edellä lueteltuihin etäsukukielten sanoihin, ja konsa.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.which
  • esp.cuál

Englanninkieliset vastineet

  • which

Esiintymistiheys

1 976 esiintymää · 0.8 / milj.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.2
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-umpɑinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kumpainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kumpainen